Hieno tavoite, epävarma rahoitus

Osaava ja osallistava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta.

Hallitusohjelmia on osattu nimetä sanankääntein, jotka tuovat mieleen Charles Dickensin romaanin Loistava tulevaisuus. Antti Rinteen (sd) viiden puolueen hallituksen ohjelman nimilehti ei ole vaatimattomimmasta päästä.

Politiikan suunnanmuutoksesta tulevan hallituksen ohjelma joka tapauksessa kertoo. Julkisiin säästöihin ei Sdp:n, keskustan, vihreiden, Vasemmistoliiton ja Rkp:n kokoonpanolla ole tarvetta, päinvastoin. Ohjelmassa on uusia pysyviä menoja 1,23 miljardin euron edestä. Investointeja sekä tutkimuksen ja koulutuksen lisäpanostuksia rahoitetaan valtion omistusten myynnillä, joka voi yltää kolmeen miljardiin euroon saakka.

Hallitus ulottaa oppivelvollisuuden lukioon ja ammattikouluihin. Pienimpiä eläkkeitä nostetaan, tukien indeksisidonnaisuutta palautetaan, opetukseen, koulutukseen, tutkimukseen ja työvoimapalveluihin tulee lisää rahaa, samoin ympäristönsuojeluun ja ilmastonmuutokseen hallintaan. Suomeen tulee lisää poliiseja, lääkäreitä ja hoitajia. Pienituloisten tuloverotus kevenee.

Lisäpanostukset ovat enimmäkseen tervetulleita. Jos hallitus onnistuu politiikassaan, koulutustaso turvaa työelämän vaatimukset, tuloerot kapenevat ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus kasvaa. Harva vastustaa hyviä pyrkimyksiä.

Hallituksen onnistuminen on monen jos-sanan takana. Talouden liikkumavara tulee siitä, että työllisyysaste nousee 75 prosenttiin 2023 mennessä. 60 000 uutta työpaikkaa on helpommin sanottu kuin luotu. Jos talouden kasvu jää 1,2 prosenttiin tai jopa sen alle, tavoite karkaa.

Työllisyyden kasvusta osa on ulkoistettu työmarkkinajärjestöille. Vakaiden työmarkkinoiden näkökulmasta kolmikannan arvostuksen paluu on hyvästä. Pahimmillaan työllistämiskeinojen löytäminen jämähtää työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen välisiin erimielisyyksiin.

Isoja riskejä liittyy myös valtion velkaantumiseen. Talouden tulisi hallituksen mukaan olla tasapainossa 2023. Samalla julkisen velan bruttokansantuotesuhteen pitäisi kääntyä laskuun. Maailmantalouden hiipuminen ja uudistuspaketin läpivienti voivat kuitenkin johtaa lisävelan ottoon.

Hallitus varautuu poikkeukselliseen suhdannekäänteeseen miljardin euron elvytysvaralla. Aika lähellä ollaan, että summa on haettava lainamarkkinoilta.

Etukäteen yksi suurimmista mielenkiinnon aiheista hallitusohjelmassa oli suurten ratainvestointien kohtalo. Ohjelmaan on kirjattu niin päärata laajennuksineen, Tunnin juna ja siihen liittyvä Espoon kaupunkirata ja Helsingistä itään suuntautuva rata. Hallitus lupaa pääomittaa Pohjolan Rautatiet Oy:tä suurten raideinvestointien käynnistämisessä, mutta tiukoin varauksin.

Työvoiman liikkuvuuden, kestävän kehityksen ja kasvukeskusten elinvoiman turvaamiseksi investoinnit ovat välttämättömiä. Kirjaukset jäivät vajaiksi. Hallitukselta on lupa odottaa rohkeutta investointien toteuttamisessa.

Tunnin juna on suunnitelmiensa puolesta Espoon päässä valmis käynnistettäväksi. Pieneksi myötätuulen vireeksi voi tulkita kirjauksen, jonka mukaan hankkeiden EU-rahoitushaussa tiedostetaan, että "joidenkin hankkeiden kohdalla toteutusvalmius on edennyt."

Toinen Varsinais-Suomen näkökulmasta olennainen kysymys eli diplomi-insinöörikoulutuksen lisääminen Turun yliopistossa jäi vielä epämääräisempien kirjausten varaa. Varsinaissuomalaisten ministerien ja edunvalvojien on huolehdittava, että viittaus koulutuspaikkojen lisäämisen perustumisesta alueellisiin työllisyysnäkymiin johtaa käytännön toimenpiteisiin.

Loppuviikosta selvinnee, ketkä varsinaissuomalaisista kansanedustajista yltävät valtioneuvoston jäseniksi. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ilmoitti kiinnostuksensa opetusministerin salkkuun. Annika Saarikko (kesk) on vahvoilla ministeriksi ainakin jossakin vaiheessa vaalikautta. Vahdittavaa riittää niin Tunnin junassa kuin tekniikan alan korkeakoulutuksessa.

Maailmantalouden hiipuminen ja uudistuspaketin läpivienti voivat kuitenkin johtaa lisävelan ottoon.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.