Joka kuudes elää köyhyysriskissä

Lähes joka kuudes suomalainen eli 890 000 elää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä. Merkittävin riski on pienituloisuus, muita tekijöitä ovat vajaatyöllisyys ja vakava aineellinen puute. Tilastokeskuksen elinolotilaston tuoreimmat luvut ovat vuodelta 2017.

Köyhyysriskissä olevien suomalaisten määrä on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut alimmillaan 850 000 vuonna 2016 ja ylimmillään 952 000 vuonna 2010. Muutokset ovat seuranneet tarkkaan pienituloisten määrän muutoksia. Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä oleva rahatulo on alle 60 prosenttia koko väestön mediaanitulosta.

EU-maiden vertailussa Suomen köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien suhteellinen osuus on kolmanneksi matalin. Erityisesti lasten, työikäisten ja nuorempien eläkeläisten riski on Suomessa selvästi matalampi kuin EU:ssa keskimäärin.

Tilanne on toinen nuorissa aikuisissa ja yli 75-vuotiaissa, joiden köyhyys- tai syrjäytymisriski on EU:n keskitasoa. Sosiaaliekonomisen aseman mukaan heikoimmin pärjäävät työttömät, opiskelijat ja eläkeläiset. Työttömien ja eläkeläisten tilanne on parantunut viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta opiskelijoiden riski on kohonnut kuusi prosenttiyksikköä 37,5 prosenttiin.

Palkansaajista alle kolme prosenttia on köyhyys- tai syrjäytymisriskissä. Uusien työpaikkojen luominen on avainasemassa köyhyyden vähentämisessä. Työllisyysasteen nosto on tärkeä kansantaloudelle ja köyhyysuhan alla eläville.

Uudet työpaikat eivät yksin riitä. Tarvitaan uudistuksia opintotukeen, pienimpiin eläkkeisiin ja sosiaaliturvaan, jonka pitäisi nykyistä sujuvammin mahdollistaa palkkatulojen ja tukien yhdistäminen. Ensi viikolla nähtäneen, miten nämä asiat on huomioitu uudessa hallitusohjelmassa.

Köyhyys näkyy myös maksuvaikeuksien yleistymisenä. Maksuhäiriöisten määrä on kasvanut neljänneksellä tämän vuosikymmenen aikana. Käräjäoikeuksien antamat velkomustuomiot kasvoivat viime vuonna lähes viidenneksellä.

Velkaongelmaisia auttavan Takuusäätiön neuvontapalvelu on saanut tammi–huhtikuussa reippaasti yli kaksinkertaisen määrän yhteydenottoja viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna (TS 31.5.).

Velkaongelmiin haetaan tänä päivänä apua jo ennen kuin luottotiedot ovat menneet. Toinen uusi ilmiö on vanhojen lainojen maksaminen uusilla luotoilla, mikä syventää velkakierrettä.

Kulutusluotoilla ei köyhyyttä poisteta, vaan korkeat korot ovat omiaan syventämään ongelmia. Tarvitaan tehokkaampaa sääntelyä kulutusluottoihin ja niiden markkinointiin. Myös talouskasvatusta ja velkaneuvontaa pitää lisätä, jotta luottojen kokonaiskustannukset ja riskit ymmärrettäisiin paremmin.

Uusien työpaikkojen luominen on avainasemassa köyhyyden vähentämisessä.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.