Säähaitat viljelijän arkipäivää

Keskiviikkona Maskussa ihmeteltiin, kun nurmipellolla oli pantu sadetin töihin (TS 24.5.). Toukokuussa peltoja ei ole meillä ennen sadetettu. Karjatilan emäntä Seija Kairinen kertoi, että viime kesänä ei kasteltu, kun odoteltiin sateita, joita ei sitten tullut.

Tappiot olivat sitä luokkaa, että nyt tilalla oli päätetty aloittaa kastelu, kun sademäärä oli taas jäänyt lähes olemattomaksi. Nurmipellolta pitäisi saada ensimmäinen sato kesäkuun alussa.

Maataloudessa opitaan paljon kantapään kautta. Alan tutkimus ja neuvonta ovat Suomessa korkealla tasolla, mutta monet viljelyn parantamiseen tarkoitetut toimet ovat rahasta kiinni eli ne jäävät helposti tekemättä.

Suomessa puhuttiin 1990-luvun alkuvuosina paljon kasvihuoneilmiön vaikutuksista maatalouteemme. Maatalouden tutkimuskeskuksessa Jokioisissa selvitettiin, kuinka lämpötilan nousu vaikuttaa viljelykasveihimme.

Silloin eivät juurikaan tulleet puheeksi ilmastonmuutoksen aiheuttamat voimakkaat sääilmiöt. Talonpoikia ovat ennenkin kiusanneet erilaiset ääri-ilmiöt, mutta ilmastonmuutoksen johdosta ne ovat yleistyneet.

Ennen vanhaan viime kesän kuivuutta olisi pidetty niin harvinaisena, ettei sitä koeta pitkään aikaan. Nyt viljelijät varautuvat jo sateettomuuden toistumiseen.

Vuoteen 2015 saakka Suomessa oli järjestelmä, joka korvasi viljelijöille satovahinkoja valtion varoista. Järjestelmä oli huono vahinkojen korvaamisessa, mutta jarrutti silti osaltaan kuivuuteen ja kaatosateisiin varautumista maatiloilla.

EU-jäsenyyden aikana maatalouspolitiikkamme kulmakivenä on ollut tilakoon kasvattaminen. Pyrkimys on näkynyt investointitukien jakamisessa. Jälkiviisaasti voi sanoa, että rahaa olisi pitänyt jo ajat sitten tarjota säähaittojen torjuntaan. Salaojitusta sentään on hieman tuettu.

Varsinais-Suomessa on kauan tiedetty, että rutikuiviin kesiin varautuminen on täällä kalliimpaa kuin muualla maassa. Järviä on vähän. Maakunnan peltoalasta on vain viidennes alle kilometrin päässä vesistöstä eli yleensä joesta. Kauempaa tuotavan veden käyttöä peltojen kasteluun ei pidetä kannattavana.

Jos säähaittoihin ei ole varaa tai mielenkiintoa varautua, talonpojan on vain totuteltava vahinkoihin. Näin lienee jonkin verran tapahtunut. Viime ja toissa vuoden huonot sadot eivät tuoneet julkisuuteen paljoakaan viljelijöiden hätähuutoja, joiksi ei lasketa etujärjestön valmistelemia vaatimuksia erinäisistä tukiaisista.

Moni muistaa vielä syksyn 1998, jolloin pahat satovahingot nostivat esiin maatalouden hätätilan. Tämä kuultiin muun muassa kirkon palvelevassa puhelimessa. Silloin säähaitta koettiin poikkeukselliseksi luonnonilmiöksi.

Maataloudessa opitaan paljon kantapään kautta.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.