Taloudesta kuuluu ristiriitaisia viestejä

Suomen ja maailman taloudesta on viime viikkoina saatu odotettua parempia uutisia. Yhdysvaltojen kasvu on pysynyt ennakoitua nopeampana, Saksan talous palasi alkuvuonna kasvu-uralle ja Kiinassa elvytys näyttäisi hälventäneen suurimmat huolet.

Myös Suomen talous oli alkuvuonna vahvassa vedossa. Bruttokansantuote kasvoi tammi–maaliskuussa 2,2 prosenttia vuoden takaisesta. Yksityinen kulutus vetää nyt paremmin kuin vienti, sillä kotitalouksien ostovoima nousee työttömyyden vähetessä. Teollisuuden tilaukset ovat kasvaneet neljättä kuukautta peräkkäin, mutta teollisuustuotanto oli maaliskuussa hienoisessa laskussa.

Kokonaan eivät tummat pilvet ole kaikonneet. Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki arvioi, että maaliskuun bkt-luvut kertovat jo hiipuvasta tahdista. Hän odottaa, että koko vuoden kasvu jää alle kahteen prosenttiin.

Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu varoittaa epävarmuuden jatkumisesta, sillä maailmataloutta varjostavat ongelmat kuten Britannian EU-ero brexit sekä talousjättien kauppakiistat odottavat ratkaisuaan.

Yhdysvaltain ja Kiinan välinen nokittelu on yltynyt maiden välisten kauppaneuvotteluiden jämähdettyä loppusuoralla. Tämä lisää levottomuutta osakemarkkinoilla ja vaikuttaa haitallisesti investointipäätöksiin.

Tullien korotukset leikkaavat ulkomaankauppaa. Eurooppalainen autoteollisuus voi hetken hengähtää, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kertoi lykkäävänsä päätöstä uusista autotulleista kuudella kuukaudella.

Eurooppa on jämähtänyt ongelmien kierteeseen. Brexit odottaa ratkaisuaan, Saksan teollisuus on ajautunut vaikeuksiin, Ranska ei pysty uudistamaan rakenteitaan ja Italia vajoaa yhä syvemmälle velkasuohon.

Investointihyödykkeiden vienti on Suomen talouden selkäranka, joten heilahdukset maailmantaloudessa vaikuttavat vahvasti suomalaisyrityksiin.

EU hakee uutta suuntaa ja nousua. Euroopan parlamentin vaaleilla ja EU:n korkeiden virkojen nimityksillä on suuri merkitys talouden kehitykselle esimerkiksi kauppa- ja ilmastopolitiikan kautta. Myös EU:n puheenjohtajana heinäkuussa aloittavalla Suomella on edessä isot haasteet.

Euroopan keskuspankin uskotaan jatkavan kevyttä rahapolitiikkaansa talouden elvyttämiseksi, joten korkojen nousua ei lähiaikoina ole nähtävissä.

Talouden näkymät ovat vahvasti esillä myös Suomen hallitusneuvotteluissa. Ratkaistavia kysymyksiä riittää esimerkiksi julkisten palvelujen rahoituksessa.

Elinkeinoelämä odottaa linjauksia verotuksesta, työmarkkinoiden kehittämisestä ja ilmastopolitiikasta. Hallitusohjelma määrittää toimintaympäristön, jossa yritykset tekevät päätöksiä investoinneista ja työllistämisestä.

Eurooppa on jämähtänyt ongelmien kierteeseen.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
reilu kilpailu
Omaisuuden arvoilla keinottelu.
Mielestäni Usa ja Kiinan ei pidä jatkaa kauppasotaa. Euroopan ei myöskään pidä lähteä mukaan kauppasotaan.

Länsimaiden on kehitettävä positiivisella tavalla talousjärjestelmäänsä demokratiaa, sanan vapautta, ihmisten vapautta ja oikusvaltiota kunnioittaen siten että se pärjää kilpailussa esimerkiksi Kiinan kanssa.

Suurin ongelma länsimaisessa talousjärjestelmässä on omaisuuserien arvon kasvu keinottelemalla ja hintojen nousu tästä syystä. Esimerkiksi sähköyhtiöiden arvon nousu nostaa sähkönhintaa joka taas vie kilpailukyvyn teollisuudelta esim paljon energiaa tarvitseva teräs ja alumiiniteollisuus ja ostovoiman kuluttajilta. Eli hintojen nousu johtuu pitkälti omistuserien arvoilla keinottelusta.

Esim jos asunnon hinta on keinoteltu 75 000 eurosta 150 000 euroon korkopolitiikalla yms. joutuu työntekijä tekemään 10€/tunti käteen jäävällä ansiolla 7500 tuntia työtä enemmän saadakseen maksettua asunnon lyhennykset. Tämä syö motivaatiota tehdä työtä koska työn hedelmät menee keinottelusta hyötyville.

Esim naapuri on saanut tuosta asunnosta 75 000 € rahaa voittona tekemättä työtä hyötymällä asuntokeinottelusta tuon asunnon ostaessaan joutuu itse sitten tekemään tuon rahan eteen jonka naapuri saa 7500 tuntia enemmän työtä jossain firmassa.

Konservatiiviseen kapitalismiin kuuluu halu tuhota muut talousjärjestelmät jotka eivät tuota etuja rikkaalle eliitille. Esim kilpaileva järjestelmä kykenee tuomaan markkinoille edullisesti laadukkaita tuotteita perustuen vaikka siihen että markkinoilla omaisuuserien arvoilla keinottelun mahdollisuutta on rajoitettu.

Mitä tapahtuisi Kiinan kilpailukyvylle jos esim Kiina taipuisi ja myisi vaikka sähkö, tie ja rautatie infransa Usa rahaeliitille?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »