Suomen Pankki kattotalkoissa

Suomen Pankki tiedotti torstaina, sattumoisin samaan aikaan kun maassa olivat alkaneet hallitusneuvottelut, että kansalaisten velkaantumista on ryhdyttävä rajoittamaan.

"Viranomaisten nykyisillä keinoilla ei pystytä riittävästi torjumaan muuttuvan lainanannon ja velkaantuneisuuden riskejä kansantaloudelle”, arvioi Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen tiedotustilaisuudessa.

Kotitalouksien velkaantumisesta on esitetty huolestuneita lausuntoja tämän tästä. Nykänen nosti esiin kenties hieman pimentoon jääneen ongelman. Hän huomautti, että velkakattoa laskettaessa on otettava huomioon kulutusluottojen ja asuntolainojen lisäksi taloyhtiölainat.

Ne lisäävät kotitalouksien velkataakkaa aivan kuin huomaamatta. Asuntokaupassa on tullut tavaksi alentaa asuntojen myyntihintaa sijoittamalla osa hinnasta taloyhtiön piikkiin.

Järjestely lienee yleistynyt sen jälkeen kun Suomessa säädettiin laki asuntolainakatosta, joka tuli voimaan heinäkuussa 2016. Sitäkin rakentelemassa Suomen Pankki oli ainakin Finanssivalvonnan taustalla.

Lainakatto oli ensin 90 prosenttia asunnon arvosta, mutta Finanssivalvonnan vaatimuksesta raja kiristettiin viime vuonna 85 prosenttiin. Kattolailla ei kiinteistönvälittäjien mukaan ole ollut suuria vaikutuksia asuntokauppaan. Pankit olivat ennen kattolakiakin kohtalaisen tarkkoja asuntojen lainoituksessa.

Suomen Pankki selittää uutta velkakattoa sillä perusteella, että talousnäkymät ovat heikentyneet. Jos vienti sakkaa, Suomen talous jää kotimaisen kysynnän varaan. Kotitalouksilla pitää olla kulutusta kasvattaakseen mieluummin säästöjä kuin velkaa.

Tilasto vahvistaa suomalaisten velkaantumisen vauhdittuneen. Velka suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin ylitti 75 prosentin rajan 2003, sadan prosentin raja ylittyi 2006 ja nyt ollaan 125 prosentin tuntumassa. Velka on pitkään ollut matalien korkojen takia edullista, mutta tilanteen pysyvyyden varaan ei voi rakentaa.

Torstaina kävi ilmi, ettei Suomen Pankilla ole kovin tarkkoja määritelmiä tai aikatauluja velkakatolle. Nykänen ei myöskään halunnut mainita mitään lukuja.

Hyvä näin, sillä vähempikin into riittää, kun uusi eduskunta on aloittelemassa istuntokautta ja Säätytalossa käydään hallitusneuvotteluja.

Suomen Pankin tehtäviin ei kuulu puuttua kansalaisten lainansaantiin. Pankkien lainausjärjestelyjä tarkkaileva viranomainen eli Finanssivalvonta toimii Suomen Pankin yhteydessä, mutta itsenäisenä toimijana.

Hiljattain kansalaisten velkaantumista pohtinut selvitys toi esille positiivisen luottorekisterin, joka mahdollistaisi pankeille niin sanotun vastuullisen lainanannon. Menettely olisi ylhäältä määrättyjä kattorajoja joustavampi.

Suomen Pankin tehtäviin ei kuulu puuttua kansalaisten lainansaantiin.