Päätöksenteko kaipaa uudistamista

Turun johtamisjärjestelmää on vuosien saatossa yritetty virittää vastaamaan niin kaupunkilaisten, päättäjien, viranhaltijoiden kuin kansallisten ja kansainvälistenkin yhteistyökumppaneiden vaatimuksia.

Aikanaan kaupunginjohtaja toimi myös kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Vuoden 1976 kuntalaissa otettiin askel poliittista vastuuta korostavaan suuntaan, kun kaupunginhallituksen vetovastuu annettiin poliitikoille.

Vuonna 2005 Turussa siirryttiin kahden kärjen malliin. Kaupunginhallituksen päätoiminen puheenjohtaja vastaa poliittisen koneiston toiminnasta, kaupunginjohtaja hallinnosta ja taloudesta. Niin sanottu köyhän miehen pormestarimalli on käytössä edelleen.

Seuraavasta askeleesta poliittisen vastuun lisäämisessä turkulaispäättäjien pitäisi sopia joskus syyskesästä. Ennusmerkit puolueiden rivejä kokoavasta päätöksenteosta eivät ole lupaavia.

Viimeksi Turun organisaatiota uudistettiin 2013 alussa. Silloin sovittiin, että johtamisjärjestelmää tarkastellaan maaliskuun loppuun 2019 mennessä.

Johtamismallia pohdiskellut ohjausryhmä ei kuitenkaan ole saanut valmiiksi esitystä, mihin suuntaan asiassa pitäisi edetä. Kaupunginhallituksen ja ohjausryhmän puheenjohtaja Lauri Kattelus (kok) sanoo, että yhden esityksen sijasta on myös mahdollista tarjota useampia vaihtoehtoja (TS 1.5.).

Avainkysymys kuuluu, johtaako Turkua valtuuston vaalikaudeksi valitsema pormestari vai pysytelläänkö kaupunginjohtajavetoisessa mallissa. Samalla on ratkaistava apulaispormestarien määrä, toimialajohtajien työsarka, keskushallinnon virkamiesjohto ja lautakuntajako.

Jos Turku päättää noudattaa muun muassa Tampereen ja Helsingin esimerkkiä pormestarimallista, siihen siirrytään huhtikuun 2021 kuntavaalien jälkeen.

Pormestarimallilla on puolensa. Se korostaa neljän vuoden välein realisoituvaa poliittista vastuuta. Parhaassa tapauksessa yhteys äänestäjiin ja kuntalaisiin tiivistyy.

Mallilla on myös heikkoutensa, joista lyhytjännitteisyyden vaara on päällimmäisiä. Muiden esimerkkiä ei ole pakko seurata, jos vanhan edut koetaan kiistattomiksi.

Uudistamista Turun malli kaipaa. Poliittinen päätöksentekokoneisto on jähmeässä kunnossa. Johtamisjärjestelmää uudistava projekti käy itse yhdestä esimerkistä, joukkoliikenneratkaisu toisesta. Matka esityksestä päätöksenteon kautta toteutukseen on monissa hankkeissa puuduttavan pitkä kilpailijoihin verrattuna.

Pormestarimalliin on liitetty neljän vuoden mittainen pormestarisopimus, jonka takana on valtuuston enemmistö. Se voisi tuoda ryhtiä päätöksentekoon. Edellisinä vaalikausina käytössä olleet hallitus- tai Turku-sopimukset toivat sitä nykyiseenkin järjestelmään.

Matka esityksestä päätöksenteon kautta toteutukseen on monissa hankkeissa puuduttavan pitkä kilpailijoihin verrattuna.