Iäkkäissä kerros- tai rivitaloissa asuville sana putkiremontti on usein mielipahaa ja jopa pelkoa aiheuttava. Eikä syyttä, ilmenee Isännöintiliiton perjantaina julkistamasta selvityksestä.

Sen mukaan putkiremonttien määrä on Suomessa kasvussa. Markkinataloudessa kysynnän kasvu merkitsee yleensä hintojen nousua. Isännöintiliiton tiedotteessa todetaan pahaenteisesti, että varsinkin syrjäseudulla putkiremontin hinta voi nousta suhteettomaksi taloyhtiön arvoon nähden.

Putkiremontti tiedetään ajankohtaiseksi 1970-luvun rakennusbuumin aikana rakennetuissa kerrostaloissa. Remonttien määrä näyttää olevan vuositasolla 14 prosentin kasvussa. Siis edellyttäen, että taloyhtiö kykenee rahoittamaan remontin.

Isännöintiliiton barometri ei kerro rahoituksen vaikeutumisesta, koska se käsittelee jo loppuun vietyjä hankkeita. Vastanneista taloyhtiöistä 91 prosenttia ilmoitti rahoituksen järjestyneen ilman lisäselvityksiä. Kaksi prosenttia jäi kokonaan ilman. Korjausvelka näiden yhtiöiden taloissa pahenee ja arvo alenee.

Remonttibuumi merkitsee käytännössä sitä, että remontit kallistuvat. Niiden laatu voi heikentyä, koska hyvä bisnes houkuttelee mukaan myös yrittäjiä, joiden kapasiteetti ei kestä ison hankkeen vaatimuksia.

Isännöintiliiton tutkimuksessa mukana ollut Danske Bank tiedotti, että taloyhtiöiden pitäisi nykyistä nopeammin ottaa yhteyttä rahalaitokseen remonttia valmistellessaan. Pankin mielestä pulma on siinä, että yli puolet taloyhtiöistä hakee lainaa vasta hankesuunnitteluvaiheen jälkeen.

Yhtiöiden osakkaiden kannalta pulma on kuitenkin remontin korkea hinta. Isännöintiliiton barometrin mukaan putkiremontti maksoi keskimäärin 740 euroa neliötä kohden. Pääkaupunkiseudulla remontin urakoineet yrittäjät kehtasivat ottaa yli tuhat euroa neliöltä.

Taloyhtiöllä voi olla jo ennestään velkaa, jolloin sen on tarkkaan harkittava, onko putkiremonttiin varaa. Rahalaitos harkitsee tarkkaan, kuinka paljon remonttia varten voi myöntää lainaa. Hyvää laskupäätä tarvitaan, kun pitää arvioida, kuinka paljon taloyhtiön ja asuntojen arvo nousee putkiremontin ansiosta.

Suomen Vuokranantajat huomautti omassa tiedotteessaan perjantaina, että taloyhtiöiden velkaantumisesta johtuvia riskejä on vahvasti liioiteltu. Järjestö oli tietysti jäsentensä asialla ja piti huolestuttavana, että taloyhtiön lainansaanti vaikeutuu, jos yhtiön osakkaista yli 30% on asuntosijoittajia.

Taloyhtiölainojen paljoudesta saadaan syksyllä uutta tietoa, kun valtiovarainministeriön työryhmän raportti kotitalouksien velkaantumisesta valmistuu. Samalla kuultaneen näkemyksiä, pitääkö yhtiöiden velkataakan kasvuun jotenkin puuttua.