Turkki testaa oikeusvaltionormeja

Turkki hyväksyttiin Euroopan unionin jäsenehdokkaaksi joulukuussa 1999 Helsingin huippukokouksessa. Jäsenyysneuvottelut alkoivat elokuussa 2005, mutta ne eivät ole pitkälle edenneet.

Osa EU-maista vastustaa jäsenyyttä periaatteesta, osa Turkin koon, suuren maataloussektorin, ihmisoikeustilanteen ja poliittisen epävakauden takia. Ratkaisematon kiista Kyproksen asemasta on etenemisen tulppana. Paineita tulee myös kolmansista maista.

Suurimmat esteet EU-projektin etenemiselle ovat sisäsyntyisiä. Ensin ongelmana oli armeijan vahva valta-asema, sittemmin poliittinen valtakoneisto.

Runsas vuosi Helsingin huippukokouksen jälkeen Recep Tayyip Erdogan perusti uskonnollis-konservatiivisen AKP-puolueen. Pari vuotta myöhemmin hänet valittiin pääministeriksi ja 2014 presidentiksi. Valtaoikeudet ovat seuranneet Edogania, joka vähitellen hivuttautui diktaattorin asemaan. Poliittinen kirjo on kutistettu, mediaa suitsittu ja poliittisia vastustajia pantu telkien taakse.

Erdoganin aikana Turkin talous kasvoi vuosikausia viiden prosentin vauhtia. Mittava ulkomainen lainanotto, talouden vanhanaikaiset rakenteet, ulkomaisten investointien väheneminen, erikoinen vallankaappausyritys vielä erikoisempine kukistamisineen, oikeus- ja sisäasioiden heikko tila, ongelmat kurdivähemmistön kanssa sekä Erdoganin yksinvallan vahvistaminen ovat kuitenkin olleet ajamassa maata vaikeuksiin.

Nyt Turkki on taantumassa, liiran arvo on laskenut jyrkästi, virallinen työttömyysaste on 13 prosenttia ja inflaatio etenee 20 prosentin vauhtia. Erdogan syyttää vaikeuksista läntisiä spekulantteja, Kansainvälistä valuuttarahastoa ja oppositiota, jonka toimintaa hän pitää maanpetoksellisena.

Nato-maa Turkki koettelee kumppaniensa sietokykyä tekemällä sotilaallista yhteistyötä Venäjän kanssa. EU:n puolella neuvotteluinto on minimissä. Niin näyttää olevan myös Erdoganin hallinnon kiinnostus EU-yhteistyöhön.

Viikon takaiset paikallisvaalit osoittivat, että oppositiolla on AKP:n valtakunnallisesta voitosta huolimatta sanansa sanottavana. Erdoganin vetoomuksista ja valtapuolueen hallitsemasta mediasta huolimatta AKP hävisi paikallisvaalit viidessä Turkin kuudesta suurimmasta kaupungista.

Opposition vaatimukset edellisten paikallisvaalien tuloksen uudelleen laskennasta eivät johtaneet toimenpiteisiin. Tällä kertaa Istanbulin äänten laskemista osittain uusiksi vaativat Erdogan ja AKP. Vaatimus meni läpi.

Tarkistuslaskenta kuuluu oikeusvaltion periaatteisiin. Epämieluisan tuloksen muuttaminen mieluisaksi ei kuulu. Turkissa testataan taas kerran yhtä EU-jäsenyyden kriteerinä olevan oikeusvaltionormin toteutumista.

Nato-maa Turkki koettelee kumppaniensa sietokykyä tekemällä sotilaallista yhteistyötä Venäjän kanssa.