Väestö ja työllisyys eri tahdissa

Finanssikriisiä seuranneiden taantuma- ja matalasuhdannevuosien jälkeinen nousukausi on kohdellut erityisen hyvin Varsinais-Suomea. Positiivisen rakennemuutoksen myötä työllisyys on kohentunut ja työttömyys vähentynyt.

Meri- ja autoteollisuus ovat olleet suunnannäyttäjinä. Konepajat ja lääketeollisuus ovat tehneet kovaa tulosta. Palveluelinkeinot ja rakentaminen ovat seuranneet perässä. Työvoimasta on paikoin pulaa.

Kolmen kalenterivuoden aikana työllisten määrä on kasvanut maakunnassa yli 20 000 henkilöllä, viime vuonna määrä nousi noin 9 000:lla. Viime vuoden lopulla työllisyysasteen trendi oli Varsinais-Suomessa 73,9 prosenttia, 1,6 prosenttiyksikköä korkeampi kuin koko maan luku.

Mahdollisuuksia työllisyysasteen kohottamiseen on edelleen olemassa.

Varsinais-Suomi, Uusimaa, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Ahvenanmaa ovat muuttovoittomaakuntia. Varsinais-Suomen väestö kasvoi vuoden 2017 aikana 0,4 prosenttia. Viime vuonna kasvu oli 0,23 prosenttia (TS 11.2.).

Viime vuoden kasvuprosentti tarkoittaa, että Varsinais-Suomen väkiluku oli joulukuussa 478 983 henkilöä, 1 102 enemmän kuin 2017 lopulla. Työllisyyden kohenemiseen, talouden vauhtiin ja muihin positiivisen rakennemuutoksen ilmentymiin suhteutettuna väkiluvun kasvu jäi vaatimattomaksi.

Määrällisesti ylivoimaisesti eniten väkimäärä kasvoi Turussa. Myös Kaarina, Lieto ja Paimio olivat vetovoimaisia. Suhteellisesti parhaiten pärjäsi pikkukuntiin lukeutuva Marttila, joka kirjasi 1,56 prosentin väestönkasvun.

Suomen 311 kunnasta väkiluku kasvoi viime vuonna 59:ssä. Eriytyminen näkyy myös Varsinais-Suomessa, jopa Turun seudulla, jossa Naantalin kasvu jäi vaatimattomaksi ja Raisio kirjasi 0,19 prosentin muuttotappion. Maskun tappio oli 1,07 prosenttia eli 103 asukasta.

Vakka-Suomen tilanne on autotehtaan voimakkaasta kasvusta huolimatta erikoinen. Laitila, Taivassalo ja Kustavi saivat yhteensä 46 asukasta lisää, mutta Uusikaupunki menetti 44, Vehmaa 31 ja Pyhäranta 49 asukasta.

Työllisyyden voimakkaan kasvun ja seutukunnan asukasluvun vähenemisen ristiriitaan riittää syitä. Työmatkaliikenne Turusta ja Raumalta toimii ilmeisen hyvin, keikkatyöläiset eivät ole mukana asukasluvuissa, alueella asuvat työttömät ovat työllistyneet ja kilpailevat seutukunnat vievät osansa työvoimasta. Asuntotilanteessa ja palvelutarjonnassakin on parantamisen varaa.

Koko Varsinais-Suomen näkökulmasta olennaista on, että palveluiden, osaamisen, asumisen ja liikenteen edellytykset turvataan vastaisuudessa. Väestöennusteet kertovat, että kilpailu asukkaista ja työvoimasta kovenee. Työperäisen maahanmuuton mahdollisuuttakaan ei pidä unohtaa.

Mahdollisuuksia työllisyysasteen kohottamiseen on edelleen olemassa.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tarvitaan työtä joka luo taloudellista varmuutta tulevaisuuteen.
Nyt luodut teollisuuden työpaikat ei ole niin laadukkaita työtä tekevän ihmisen kannalta katsottuna että ne toisivat kerrannaisvaikutuksena valtavasti muita työpaikkoja. Sinällään on tietysti oikein hyvä että näitä uusia työpaikkoja on kuitenkin saatu synnytettyä Varsinais-Suomeen.

Esim vuokrafirman kautta työllistetty tai muutoin työn väliaikaiseksi kokeva ei rupea perustamaan perhettä ja hankkimaan lapsia tai ostamaan omaa asuntoa alueelta tai rakentamaan tulevaisuutta tuon työpaikan varaan. Tällöin tuollaisen työpaikan kerrannas vaikutukset jäävät kovin pieniksi varsinkin jos suuri osa palkasta menee autoilun kuluihin ja saastuttavaan bensan polttoon.

Esim työmatka 50km suuntaansa autoilun kulut 0,42 €km tulee työpäivän autoilun kuluiksi jo 42€ päivä ja jos työpäiviä kuussa on 21 tulee työmatkojen kustannuksiksi 882€/kk lisäksi tulee sitten autoilun saasteet päälle. 0,42 €/km on todellinen verottajan kilometrikustannuksien mukaan laskettu kustannus autoilusta.

Mielestäni mielekkäitä työpaikkoja tulisi luoda kotimaista kysyntää lisäämällä esimerkiksi palveluihin. Esimerkiksi internetissä toimivat palvelut tuovat tuloja myös globaalisti Suomeen myös kotimaan matkailupalvelut tuo tuloja Suomeen myöskin globaalisti.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Lisä analyysiä
Tämän vuoksi eivät väestöennusteet pidä lainkaan paikkaansa Turussakaan.
Me olemme tekemässä esimerkiksi joukkoliikenne ratkaisua ihan väärin perustein.

Me emme tarvitse tulevaisuudessa niin suurien ihmismäärien liikutteluun jotain raitiotietä kuin on ns. "tutkimuksissa" todettu, koska Turun väkiluku ei kasva kuten on ennustettu.

Eikö tätä syy seuraus yhteyttä nähdä poliittisen päätöksen tekijän puolella lainkaan?

Nyt on syytä jättää vuosisadan pahin moka tekemättä ja odottaa ainakin 10 vuotta, jotta nähdään ne todelliset tarpeet ja se mihin asti Föliä kehittämällä päästään.

Veroäyrin korottamiseen on jo nyt painetta. Kaupungin talouspäällikkö Laihon viime vuoden raportissa todettiin, että Turun investointivelka tulee olemaan 9100€/asukas vuonna 2020. Helsingillä ja Tamperella se tulee olemaan, toisella vähän alle ja toisella rapiat 2500€/asukas. Tämän tiedon voi helposti tarkistaa ao. kaupunkien talousarvioista.

Tuossa investointivelassa ei ole mukana ratikkaa, musiikkitaloa tai museota, joten nyt ollaan astumassa täysin tuntemattomaan, jos ei järki voita haihattelua.

Mainittakoot, että VM:n kriisiraja, jolloin se ottaa budjetoinnin omaan ohjaukseensa, on 9300€/asukas.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Lisä analyysiä
Miten niin? Turun väestökasvu oli viime vuonna puolet enemmän kuin koko maakunnan yhteinen kasvu. Väkeä muuttaa muualta maakunnasta Turkuun tai maakunnan ulkopuolelle. Turku kasvoi viime vuonna vajaalla kahdellatuhannella asukkaalla. Mistä tämä kertoo? Onko maakunta ja maakunnan keskuskaupunki samoja asioita? Ei ole. Yhtä paljon se vaikuttaa kuin Suomen hidastunut kasvu vaikuttaa Helsingin kasvuun.

Ei tarvita montaa sataa uutta asukasta Varissuo-Keskusta välille, että tarvittaisiin lisää busseja. Turun kasvusta noin puolet sijoittuvat keskusta-alueelle ja autoja sinne ei enempää mahdu. Pieni kertaus kaupungin asioista ei olisi pahitteeksi.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Lisä analyysiä
K.K. puhuu täyttä asiaa ja väestönkasvulla ratikkaa perustelevat ovat totaalisen väärässä - varsinkin kun K.K:n esittämät talouden raamit puhuvat karua kieltään kuralla olevan kaupungin mahdollisuuksista edes pienimpäänkään ylimääräiseen, suunnitelmien ulkopuolelta tuleviin hankkeisiin, mistään ratikoista todellakaan puhumattakaan.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »