Huolta aserajoitusten purkamisesta

Läntisen ja pitkälti itäisenkin Euroopan näkökulmasta Neuvostoliiton viimeisinä vuosina tapahtui paljon hyvää – Berliinin muurin murtuminen esimerkkinä.

Hyvästä esimerkistä käy myös keskimatkan eli 500 – 5 500 kilometrin kantaman ohjukset kieltävä INF-sopimus, jonka allekirjoittivat Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan ja Neuvostoliiton valtionpäämies Mihail Gorbatshov vuonna 1987. Edellisellä vuosikymmenellä kiihtynyt ydinasevarustelu oli käynyt Euroopan maille uhaksi. Yhdysvallat vastasi euro-ohjusten sijoittelulla Neuvostoliiton keskimatkan arsenaaliin.

INF-sopimus on vetelemässä viimeisiään. Yhdysvallat ilmoitti perjantaina vetäytyvänsä sopimuksesta, koska Venäjä ei ole sitä aikoihin noudattanut. Naton kanta on sama kuin sen suurimman jäsenmaan.

Venäjä vastasi samalla mitalla. Sopimuksen irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Jos korvaavista järjestelyistä ei sovita, 32 vuoden takainen saavutus julistetaan kuolleeksi ja kuopatuksi.

Yhdysvaltain perjantainen ilmoitus ei tullut yllätyksenä. Presidentti Donald Trump puhui INF:stä vetäytymisestä viime vuoden puolella. Jo Barack Obaman hallinto kovisteli Venäjää sopimuksen noudattamatta jättämisestä.

Venäjän mukaan sen uudet ohjukset eivät yllä 500 kilometriin saakka. Venäjä syyttää sopimuksen alasajosta Yhdysvaltoja.

Ei Venäjänkään reaktio tullut yllätyksenä. INF-sopimus on sille vastenmielinen, suvereniteettia rajoittava ja osoitus Neuvostoliiton heikkouden ajasta.

Yhdysvallat ja Venäjä ovat tällä vuosituhannella nokitelleet toisiaan ohjus- ja ydinaseratkaisuistaan. Yhdysvaltoja ja Natoa on huolestuttanut Venäjän uusien, muun muassa Kaliningradiin sijoitettujen ohjusten kantama. Krimin ja Itä-Ukrainan kriisit eivät ole huolta suinkaan vähentäneet.

Venäjä on puolestaan hermostunut muun muassa Romaniaan, Puolaan ja Tshekkiin rakentuvasta ohjuspuolustusjärjestelmästä.

Sopimusosapuolilla on yhteinen huoli: Kiinan ydinaseita ja ohjuksia eivät INF-rajoitukset koske. Kiina ei ole kiinnostunut neuvottelemaan omista ydinaseistaan.

Pohjois-Korealla on meneillään omat neuvottelunsa Yhdysvaltain kanssa, mutta niiden todellisuudesta ja edistymisestä ei taida kenelläkään olla tarkkaa tietoa.

Euroopan kannalta niin kaupallisten, poliittisten kuin sotilaallistenkin sopimusjärjestelmien purkaminen on huolestuttavaa. Huolestuttavammaksi asiantila muuttuu, jos varustelukierre kiihtyy ja jos myös strategisten ydinaseiden rajoitukset hylätään.

Neuvottelupöytään on syytä kiireen vilkkaa palata. Siinä Yhdysvallat ja Venäjä ovat oikeassa, että rajoitusten on koskettava myös Kiinaa ja muita nousevia tai sellaiseksi itseään kuvittelevia sotilasmahteja.

Jos korvaavista järjestelyistä ei sovita, 32 vuoden takainen saavutus julistetaan kuolleeksi ja kuopatuksi.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
siviilien suojelu
Siviilien suojelu Suomen puolustuksen tärkeäksi tukijalaksi.
Suomen tulisi kehittää väestönsuojeluratkaisuja. Jokaisella suomalaisella tulee olla mahdollisuus päästä laadukkaaseen väestönsuojaan jossa huolto pelaa kaikissa olosuhteissa.

Kun suurvallat alkaa uhittelemaan syntyy väestönsuojelu ja huoltovarmuus teknologialle ja systeemeille valtavasti kysyntää. Väestönsuojia voi olla yhden perheen suojista aina 10 000 ihmisen suojiin asti. Väestönsuojalle voidaan kehittää myös muuta käyttöä rauhan aikana. Esim väestönsuoja joka on samalla urheiluhalli, parkkihalli yms.

Myös puoustus voimat voivat käyttää väestönsuojia sotilaiden suojaamiseen.

Pienimmillään väestönsuoja voisi olla hyvin varusteltu ja vahvistettu meriliikennekontti joka sijoitetaan haluttuun paikkaan tai maakellarityyppinen betonielementistä valmistettu rakennus.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »