Uusi talous- ja rahaliitto

Komission puheenjohtajan Jose Manuel Barroson suunnitelmissa siintää euroalue, jolla olisi oma budjetti.
Komission puheenjohtajan Jose Manuel Barroson suunnitelmissa siintää euroalue, jolla olisi oma budjetti.

EUROALUE. Ensi viikon EU-huippukokouksessa ruoditaan akuuttien eurokriisiratkaisuiden lisäksi pitkästä aikaa integraation perimmäisiä kysymyksiä. Pääministerit, presidentit ja liittokanslerit joutuvat pohtimaan, minkälaista EU:ta ja euroaluetta tulevaisuudessa halutaan.

Perimmäisiä kysymyksiä on joskus hyvä pysähtyä miettimään. Ajankohta keskellä eurokriisiä ei kuitenkaan ole tarkoitukseen paras mahdollinen.

Eurooppa-neuvosto saa pöydälleen komission marraskuun lopulla julkistaman keskustelunavauksen, ”suunnitelman tiiviin ja aidon talous- ja rahaliiton luomisesta”. Komission suunnitelma jatkaa talous- ja rahaliiton tiivistämistä EU-presidentti Herman Van Rompuyn aikaisemmin syksyllä julkistamien nuottien mukaan.

Suunnitelmassa on lyhyen ja pitkä aikavälin tavoitteita. Ensi alkuun jo sovitut päätökset olisi pantava nopeasti täytäntöön. Sellaisista esimerkkeinä ovat komission valtaa kasvattava kuuden kohdan lakipaketti ja vaikkapa pankkiunioni.

Myöhemmässä vaiheessa yhtenäistettäisiin talous-, vero ja työmarkkinapolitiikkaa, rakennettaisiin velanpurkurahastoja ja yhteistä rahoituskapasiteettia pahojen päivien varalle ja otettaisiin käyttöön yhteisiä joukkolainoja.

Kolkolta kuulostavassa ”rahaliiton lopullisessa vaiheessa” euroalueella olisi oma budjetti, valtiovarainministeriö ja jonkinlainen verotukseen perustuva rahankeruujärjestelmä.

Osa ehdotuksista on jo toteutumassa, osa vaatii tuntuvia muutoksia perussopimukseen.

Komission ja Van Rompuyn esitykset ovat yltiöpäisen rohkeita aikana, jolloin kansallinen etu ajaa integraation edelle ja jolloin yhteisille toimielimille ei haluta antaa hitustakaan lisää valtaa.

Komission suunnitelma tarkoittaa, että euroalue eriytyisi entisestään muusta EU:sta. Tosin valuutta-alue pysyisi avoimena uusille jäsenille, mutta EU:n kattavasta eurosta ei kenenkään kannata lähivuosina valveunia nähdä.

On silti hyvä, että perustavaa laatua olevia kysymyksiä nostetaan keskusteluun. Sitä jäsenmaat ovat itse toivoneet.

Vaikka suunnitelmasta puuttuu poliittisen realismin tajua, sitä ei kannata välittömästi tyrmätä verukkeella, että paketin toteutuminen merkitsisi jättiharppausta kohti liittovaltiota.

Vuosia jatkunut euro- ja velkakriisi on osoittanut, ettei liian löysästi säädelty ja sisäänpääsykriteereiltään hutera talous- ja rahaliitto toimi. Yhteisten sääntöjen noudattaminen on palautettava kunniaan.

Suomessa oppositio ja osa hallituspuolueiden poliitikoista on jo antanut komission suunnitelmalle kyytiä. Liittovaltiokehityksestä vaaditaan kansanäänestystä.

Kun akuutti kriisi toivottavasti mahdollisimman pian väistyy, Suomessakin olisi hyvä pysähtyä miettimään, minkälaista euroaluetta ja Eurooppaa haluamme. Liian usein kuulee, mitä emme halua.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.