Turusta vauhtia EU:n huippuvuoteen

Euroopan unionia koskevassa puheenparressa langetaan usein ylisanojen käyttöön. Huippukokouksia ja käänteentekeviä sopimuksia pidetään ja solmitaan tämän tästä. Supervuosistakin puhutaan.

Suomen EU-politiikan näkökulmasta vuosi 2019 on kiistatta merkittävä. Eduskuntavaaleissa ja niiden jälkeisessä hallitusratkaisussa pitkälti päätetään, minkälaista EU-politiikkaa Suomi seuraavalla hallituskaudella harjoittaa.

Toukokuun lopulla järjestetään Euroopan parlamentin vaalit. Niiden perusteella ratkennee, kenestä tulee komission puheenjohtaja. Komission kokoonpano ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajuus päätetään kesän ja alkusyksyn aikana. Ensi vuonna valitaan seuraaja myös Euroopan keskuspankin pääjohtajalle.

Huippuvuoden täydentää heinäkuussa alkava Suomen EU-puheenjohtajuus, jonka ohjelmavalmistelua jo viritellään. Varmaa on, että puheenjohtajakautta hallitsee ainakin päätöksenteko EU:n tulevasta rahoituksesta.

Ensi vuoden suuret teemat ja EU-politiikan arki ovat torstaista lauantaihin näkyvästi esillä Turussa järjestettävässä Eurooppa-foorumissa. Foorumiin osallistuu EU-päätöksenteon ja -vaikuttajien kärkikaarti pääministeriä, komission varapuheenjohtajaa ja Suomen Pankin pääjohtajaa myöten.

Tapahtumasta on tarkoitus tehdä Suomen EU-politiikan ja -keskustelun tärkein vuosittainen keskustelufoorumi. Kesän ja syksyn taitteeseen osuva ajankohta on otollinen politiikan ja tutkimuksen linjauksille. Sitä se on erityisesti ensi vuonna.

Turku suomalaisen EU-tutkimuksen kehtona on perusteltu valinta foorumin pitopaikaksi.

Unioni on mielenkiintoisessa vaiheessa. Taloudessa menee pääsääntöisesti hyvin, mutta uhkia on ilmassa.

Britannian EU-eron on määrä tulla voimaan maaliskuun lopulla. EU:n ja Yhdysvaltain poliittiset ja kauppasuhteet ovat koetuksella. Nationalistista ja EU-vastaista liikehdintää on itäisissä jäsenmaissa ja muun muassa Italiassa. Turkin talouden horjunta saattaa heijastua myös euroalueelle. Pakolaiskriisien uhka ei ole väistynyt etenkään Välimerellä.

Eurooppalaisessa toimintaympäristössä kaivataan ennakkoluulotonta keskustelua, tutkimusta ja politiikantekoa. Suomessa vieraileva Ranskan presidentti Emmanuel Macron on osoittanut eurooppalaista johtajuutta ottamalla EU-politiikan aloitteentekijän roolin itselleen. Ranskan ja Saksan yhteistyön sujumisesta edelleen pitkälti riippuu, miten EU pärjää.

Pienten ja rakentavien valtioiden roolia ei silti pidä vähätellä. Suomi on linjannut olevansa kokoaan merkittävämpi EU-toimija. Tavoite on saavuttamatta, mutta sitä kohti kannattaa ponnistella.

Kaikista näistä teemoista on Turussa mahdollisuus saada tietoa, keskustella ja vaikuttaa.

ts.paakirjoitus@ts.fi

Varmaa on, että puheenjohtajakautta hallitsee ainakin päätöksenteko EU:n tulevasta rahoituksesta.