Liikelaitosten asema pulmallinen

Valtio ja kunnat kilpailevat useilla aloilla yritysten kanssa. Julkisen sektorin osakeyhtiöiden toimintaa määrittävät yleisten lakien lisäksi muun muassa kuntalaki, omistajaohjauslaki sekä OECD-maiden hyväksymät periaatteet hyvästä hallintotavasta.

Elinkeinoelämä arvostelee aika ajoin kuntien osakeyhtiöitä kilpailua vääristävästä toiminnasta. Myös valtionomistus kaupallisissa yhtiöissä on herättänyt keskustelua.

Viime vuosina on julkisen sektorin osakeyhtiöiden määrä noussut, kun kunnat ja valtio ovat yhtiöittäneet liikelaitoksiaan lainsäädännön muutosten myötä. Esimerkiksi valtiolla on vain kaksi liikelaitosta: valtion kiinteistöomaisuutta hallinnoiva Senaatti-kiinteistöt sekä valtion maa- ja vesialueita hallinnoiva Metsähallitus.

Liikelaitosten toiminta on tarkkaan säädeltyä, sillä ne ovat osakeyhtiöitä suojatummassa asemassa. Ne eivät esimerkiksi voi mennä konkurssiin.

Hankintalain muutos voi Valtiontalouden tarkastusviraston VTV:n mukaan uhata Senaatti-kiinteistöjen asemaa liikelaitoksena (TS 26.6.).

EU-direktiiviin perustuva lakimuutos astuu voimaan vuodenvaihteessa. Se määrittää tarkasti, kuinka paljon liikelaitoksen toiminnasta voi kohdistua emokonsernin ulkopuolelle. Senaatti-kiinteistöjen liiketoiminnasta noin kymmenen prosenttia on peräisin avoimilta markkinoilta, mikä ylittää uuden hankintalain rajan.

Pahimmillaan tilanne voisi johtaa Senaatin toiminnan halvaantumiseen, kun kilpailijoilla olisi peruste riitauttaa kaikki sen yksityisten kanssa tekemät vuokrasopimukset. Lisäksi Senaatti saattaisi menettäisi edun saada edullista lainaa Valtiokonttorin kautta.

Valtiovarainministeriö myöntää ristiriitaiset tulkinnat, mutta pitää VTV:n tulkintaa liian yksioikoisena.

Liikelaitokset tekevät paluun sote-uudistuksen myötä. Lakiesityksessä julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta vastaavat maakuntien liikelaitokset.

Tämäkään ei ole täysin ongelmatonta. Kuntaliiton yhteysjohtaja Lauri Lamminmäki on tuonut julkisuudessa esiin parikin epäkohtaa.

Hän epäilee blogissaan (24.4.) sote-liikelaitosten mahdollisuuksia toimia markkinoilla kilpailukykyisesti, sillä niiden kustannusrakenne on merkittävästi raskaampi kuin kaupallisten toimijoiden.

Lamminmäki on kiinnittänyt huomiota myös liikelaitosten kilpailulliseen asemaan (HS 25.6.). Hän pelkää, että yksityiset toimijat riitauttavat liikelaitosten olemassaolon esimerkiksi konkurssisuojan vuoksi. Tämä vähintäänkin hidastaisi uudistuksen toteuttamista.

Yli viiden miljardin euron markkinoilla kaikki keinot ovat mahdollisia, joten sote-liikelaitosten juridinen asema vaatii perusteellisen varmistuksen.

ts.paakirjoitus@ts.fi

Liikelaitosten toiminta on tarkkaan säädeltyä, sillä ne ovat osakeyhtiöitä suojatummassa asemassa.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.