Yhdysvallat vastaan muut

G7, G8 vai G20? Johtavien teollisuusmaiden ryhmittymille on monta kirjainyhdistelmää. Ryhmän ydin tiivistyi 1970-luvun alussa Yhdysvaltain, Britannian, Ranskan ja Länsi-Saksan ympärille. Japani, Italia ja Kanada täydensivät G7-kokoonpanon.

Venäjä tuli 1990-luvulla osaksi ryhmää, josta käytettiin koodia G7+1. Vuonna 1998 nimeksi tuli G8. Krimin valtaaminen ja Itä-Ukrainan sodan lietsominen pudottivat Venäjän joukosta, joka kutistui takaisin seitsikoksi.

Vuonna 1999 perustettiin G20, jonka jäseninä ovat maailman 19 rikkainta teollisuusmaata Euroopan unionilla täydennettynä. Kun kehittyville maille halutaan antaa lisää näkyvyyttä, puhutaan ryhmästä G33.

Kaikille kokoonpanoille on löytynyt tehtävää. Yhteistä niille on Yhdysvaltain johtava rooli.

Perjantaina G7-maat aloittivat kokouksensa Kanadassa. Tunnelmaa varjostaa johtavien teollisuusmaiden yhteistyön alkuunpanijan ja suurimman kansantalouden vastenmielisyys kaikkeen monenkeskiseen sopimiseen.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on vetänyt maansa pois Pariisin ilmastosopimuksesta ja Iranin ydinsopimuksesta. Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimusta neuvotellaan Trumpin vaatimuksesta uusiksi. EU:n kanssa käynnistetyt vapaakauppaneuvottelut on pantu jäihin. Trump kyseenalaistaa myös Maailman kauppajärjestön WTO:n asemaa.

Trump epäröi myös osallistumistaan G7-kokoukseen, jossa hän sai vastaansa muiden jäsenmaiden kovasanaisen kritiikin EU:lle, Kanadalle ja Meksikolle määräämistään teräs- ja alumiinitulleista.

Teollisuusmaiden ryhmän nimi taipuu entistä useammin muotoon G6+1. Vapaakaupan, yhteisten sääntöjen ja kansainvälisen yhteistyön perinteinen puolestapuhuja on ajautumassa G7:n ulkojäseneksi.

Yhdysvaltain nykyhallinnon johdolla maailma on luisumassa kohti kauppasotaa. Tuoreimpien tietojen mukaan Yhdysvaltain ja Kiinan välisen kaupan epätasapaino on yhä kasvanut edellisen tappioksi. Epätasapaino saattaa lisätä Trumpin haluja korottaa kiinalaistuotteiden tulleja.

Trump on vihjannut nostavansa eurooppalaisten autojen tuontitulleja, jos EU ryhtyy vastatoimiin. Teräs- ja alumiinikauppaan verrattuna kyse olisi silloin moninkertaisista talousvaikutuksista.

EU:n on syytä olla Yhdysvaltain suuntaan entistä yhtenäisempi sekä kauppapolitiikassa että muillakin politiikan lohkoilla. Globaaleissa myrskyissä EU edustaa vakautta. Tullikiistassakin pää on pidettävä Atlantin tällä puolella kylmänä ja panostettava neuvotteluihin.

Trump saanee ennen pitkää vastaansa myös omiensa voimistuvan kritiikin. Hänen kauppapolitiikkansa on esimerkiksi pankkiiriliike J.P. Morganin laskelmien mukaan aiheuttanut amerikkalaisyhtiöille huikeita tulonmenetyksiä.

ts.paakirjoitus@ts.fi

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.