Armenia kärsii huonosta hallinnosta

Neuvostoliiton konkurssipesästä itsenäistyneiden Armenian ja Azerbaidzhanin välit ovat olleet enemmän ja vähemmän kireät runsaan neljännesvuosisadan ajan. Kiistat maiden rajalla olevan Vuoristo-Karabahin hallinnasta ovat kuitenkin viime aikoina olleet aikaisempaa rajoitetumpia ja jääneet suurempien kansainvälisten kiistojen katveeseen.

Alueella vallitseva jäätynyt konflikti ei ole kuitenkaan ratkennut puoleen eikä toiseen.

Vaikka naapurusten sapelinkalistelu on jäänyt aikaisempaa vähäisemmäksi ja syrjään maailman uutisvirrasta, Armenian sisäinen tilanne kuplii huolestuttavalla tavalla. Massamielenosoitukset pääministerin paikalta eroamaan joutunutta Serzh Sarkisiania ja hänen tasavaltalaispuoluettaan kohtaan ovat jatkuneet kohta kolme viikkoa.

Mielenosoitukset alkoivat, kun kaksi viisivuotiskautta presidenttinä ollut Sarkisian siirtyi pääministeriksi ja muutatti parlamentissa vallanjakoa pääministerin hyväksi. Perustuslain mukaan Sarkisian ei voinut enää pyrkiä kolmannelle presidenttikaudelle.

Mielenilmausten ennakoitiin loppuvan, kun Sarkisian ilmoitti erostaan ja kun tasavaltalaispuolue julisti, ettei se vastusta oppositiojohtaja Nikol Pashinianin valintaa pääministeriksi.

Toisin kävi. Parlamentissa tasavaltalaiset eivät äänestäneet Pashinianin puolesta. Mellakat jatkuivat, ja oppositio kutsui kansalaisia yleislakkoon. Paikallisliikenne oli katkaistu ja tie lentokentälle poikki.

Parlamentin on viikon sisällä äänestettävä uudelleen pääministeristä. Jos lopputuloksena on umpikuja, edessä ovat uudet vaalit. Varmaa on, että levottomuudet jatkuvat ainakin pääministerivalintaan ellei peräti uusiin vaaleihin saakka.

Armenian kuohunnalla voi olla mittaansa suuremmat heijastukset. Maa on puolustusliitossa Venäjän kanssa ja osa Euraasian unionia Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin kanssa.

Venäjä on ilmoittanut, ettei se puutu Armenian tilanteeseen. Venäjä kuitenkin edellyttää, että tasavaltalaispuoluetta suosivaa vaalitulosta kunnioitetaan.

Yhdysvallat puolestaan kertoo seuraavansa Armenian tilannetta erittäin tarkasti. Niin epäilemättä tekee myös Turkki, joka on Azerbaidzhanin tukena konfliktissa Armeniaa vastaan.

Vaikka pääministerin valinnassa päästäisiin ensi tiistaina ratkaisuun, maan poliittisen tilanteen selkeyttämiseksi uudet vaalit on pidettävä mahdollisimman pian. Vaalien jälkeen hallituksen on käytävä tosissaan kiinni maata riivaavaan korruptioon, heikkoon hallintoon, sukulaisten suosimiseen ja köyhyyteen – ongelmakokonaisuuteen, johon Armeniassa on Sarkisianin johdolla ajauduttu.

Maan talous kasvaa hyvää vauhtia, mutta kasvun hedelmät kasautuvat ani harvoille.

ts.paakirjoitus@ts.fi

Vaikka pääministerin valinnassa päästäisiin ensi tiistaina ratkaisuun, maan poliittisen tilanteen selkeyttämiseksi uudet vaalit on pidettävä mahdollisimman pian.