Alkamassa Putinin neljäs kausi

Venäjän sunnuntaisten presidentinvaalien voittajaa tuskin tarvitsee arvuutella. Neljännelle kaudelle menossa olevan Vladimir Putinin kannatus on ollut mielipidemittauksissa 70 prosentin tasolla – useimmiten ylikin.

Yhdysvaltain 2016 presidentinvaalien kaltaista jännitysnäytelmää ei ole luvassa. Ei liioin tutkintaa siitä, onko Yhdysvallat pyrkinyt vaikuttamaan vaalin lopputulokseen. Suurin mielenkiinto taitaa kohdistua äänestysaktiivisuuteen ja siihen, kuka kilpailevista ehdokkaista pärjää parhaiten.

Putinin haastajista vahvimmilla ovat kommunistien Pavel Grudinin ja nationalistinen liberaalidemokraatti Vladimir Zhirinovski. Heidän gallup-kannatuksensa on kymmenen prosentin tienoilla. Ksenija Sobtshak, Grigori Javlinski, Sergei Baburin, Boris Titov ja Maksim Suraikin joutuvat tyytymään hajaprosentteihin.

Putinin vastaehdokkaiden nimeäminen haastajiksi on liioittelua. Ryhmä edustaa Kremlin hyväksymää virallista järjestelmäoppositiota.

Opposition kärkinimi Aleksei Navalnyi hoidettiin kilpakentiltä vaalikelvottomaksi jo hyvissä ajoin. Joulukuun lopulla Venäjän keskusvaalilautakunta totesi, että ehdollisen kavallustuomion takia Navalnyi ei voi osallistua vaaleihin.

Navalnyí ja hänen kannattajansa pitävät tuomiota poliittisena. Myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on havainnut oikeudenkäynnissä puutteita. Navalnyi joukkoineen on kampanjoinut äänestysboikotin puolesta.

Kun valtaosa tiedotusvälineistä on tiukasti Kremlin kontrollissa, kilpailevien ehdokkaiden ja opposition sanoma ei muutoinkaan tavoita äänestäjiä. Myös mielenilmaisut on pidetty tiukassa kontrollissa.

Sekin on hyvä muistaa, että oppositio on hajanainen ja heikko. Putinin suosio on aidosti korkealla.

Talouden kääntyminen nousuun sekä kipeistä talousuudistuksista ja veronkorotuksista pidättäytyminen ajavat Putinin asiaa vaalien alla. Edellisten vaalien jälkeiset mielenosoitukset ja suosion notkahdus ovat toistaiseksi taakse jäänyttä elämää.

Näissä vaaleissa korostettuun asemaan on noussut ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Krimin valtaaminen nosti Putinin suosiota. Voimannäyttö Itä-Ukrainassa ja Syyriassa palvelee samaa tarkoitusta.

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen vaalikampanja huipentui 1. maaliskuuta pidettyyn puheeseen kansakunnan tilasta. Siinä Putin ylpeili modernilla ydinaseella, jota muut eivät voisi torjua. Putinin mukaan Venäjä ei epäröisi käyttää ydinasetta, jos Venäjän turvallisuus olisi uhattuna.

Puhe oli suunnattu yhtä lailla Yhdysvalloille, Natolle, EU:lle kuin omille äänestäjillekin.

Putinin retoriikka oli suoraan kylmän sodan vuosilta. Ydinasenappuloilla kerskuminen alkaa olla huolestuttavan yleistä.

ts.paakirjoitus@ts.fi

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Pääkirjoitukset