Kauppasodalla vakavat vaikutukset

Yhdysvaltain kauppaministeriö suositteli helmikuun puolivälissä tuontitullien asettamista teräkselle ja alumiinille. Niinpä presidentti Donald Trumpin torstainen ilmoitus ei tullut yllätyksenä. Luvut olivat kuitenkin odotettua suuremmat: teräkselle 25 ja alumiinille kymmenen prosenttia.

Markkinat reagoivat normaaliin tapaansa ripeästi. Helsingin pörssi seurasi Aasian ja Yhdysvaltojen vanavedessä niin, että osakkeista yli puolet oli perjantaina aamulla miinuksella. Vaihtokärjessä olivat tietysti teräsvalmistajat Outokumpu ja SSAB.

Kiina otti Trumpin ilmoituksen vastaan varsin maltillisesti. Kiinan polkumyyntiä maailman teräsmarkkinoilla hillitään jo tulleilla sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Kiina on aiemmin uhannut vastatoimilla, jos Trump luo uusia kaupan esteitä.

Yleisesti arvellaan vastatoimien olevan maltillisia, sillä Kiina haluaa kaikin mahdollisin tavoin välttää kauppasodan, joka uhkaisi sen menestystä elektroniikkatuotteiden maailmanmarkkinoilla.

EU:n komissio otti jyrkän kannan Trumpin ilmoitukseen. Puheenjohtaja Jean-Claude Juncker kuvasi ilmoitusta julkeaksi interventioksi, jolle ei löydy mitään perusteita. Juncker on oikeassa siinä, ettei tullien tapainen suojelu ole ratkaisu maailmalaajuisesta ylikapasiteetista johtuviin teräsyritysten ongelmiin.

EU-mailla on nyt hetki aikaa miettiä omia toimiaan, sillä Trumpin on määrä antaa tuontitulleista virallinen määräys alkavalla viikolla. Liiallista optimismia lienee odottaa, että Trump peruu puheensa, vaikka hänen kohdallaan mikään ei ole mahdotonta.

Ulkomaankauppaministeri Anne-Mari Virolainen (kok) totesi, että EU odottaa kirjallista ilmoitusta Trumpin päätöksestä. Hänen mukaansa EU:ssa on jo alustavasti pohdittu vaihtoehtoja vastatoimiksi. Niitä voisivat olla esimerkiksi väliaikaiset suojatoimet tai asian riitauttaminen Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa.

Virolainen muistuttaa aiheellisesti, että ratkaisua terästeollisuuden ylikapasiteettiongelmaan pitäisi hakea OECD:n teräskomiteassa tai G20-maiden kesken. (Talouselämä 2.3.).

Yhdysvaltojen tuontitullit nostattavat vääjäämättä kauppasodan uhkaa. Vaikka ensi vaiheessa puhutaan Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasuhteiden heikkenemisestä, voivat myös transatlanttiset suhteet kärsiä.

Kauppasodassa ei ole voittajia. Pelkkä sen uhka on omiaan aiheuttamaan taloudellista toimettomuutta. Suomen talous on pitkällisen taantuman jäljiltä päässyt kasvu-uralle, mutta meillekin kauppasota aiheuttaisi vakavia vaikeuksia. Vienti ja maailmantalouden hyvä vire ovat Suomelle elintärkeitä.

ts.paakirjoitus@ts.fi

Liiallista optimismia lienee odottaa, että Trump peruu puheensa, vaikka hänen kohdallaan mikään ei ole mahdotonta.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Voimasuhteet punnitaan
Kauppasotaanhan on varustauduttu kaikessa hiljaisuudessa jo vuosikausia.
Suomelle laajamittainen ja yleinen kauppasota koituu kohtalokkaaksi. Järein ase tässä sodassa on valuutta. Kiina on sitä jo vuosia käyttänyt. Suomi joutuu sotaan "vieraalla" valuutalla. Valuutalla, jota käyttävät sen pahimmat kilpailijatkin. Suomi ei tässä sodassa devalvoi, elleivät sen vihollisetkin sitä tee. Toisaalta Suomi voi sotia EU:ssa tasapäisesti valuutan suhteen, mutta kilpailukyky on haettava tuottavuuden ja sen edullisuuden kautta.
EU, USA ja Aasia erillisenä kaupankäyntialueena selviävät kyllä omalla sisäkaupallaan, mutta Suomen ja Saksan kaltaiset kolmansiin maihin kauppaa käyvät maat ovat suurimpia kärsijöitä.
Suomen teollisuus on isosti ymmärtänyt etebloitua ympäri maailmaa. Kauppasodassa tämä strategia toimii kuin sissisota tai desanttioperaatiot oikeassa sodassa. Tuotetaan rintamalinjojen tuolla puolen.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »