Venäjä ulkopolitiikan keskiössä

Kun kokoomuksen ehdokas Sauli Niinistö kuusi vuotta sitten valittiin Suomen tasavallan 12. presidentiksi, häntä pidettiin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa varsin kokemattomana valtionpäämiehenä. Niinistön painavimmat meriitit tulivat valtiovarainministerin tehtävistä, Ecofin-neuvostosta ja Euroopan investointipankista. Toki vuodet kokoomuksen puheenjohtajana ja eduskunnan puhemiehenä edellyttivät kansainvälistä verkottumista.

Kun kansanliikkeen ehdokas Niinistö valittiin toiselle presidenttikaudelle heti ensimmäisellä vaalikierroksella, kokemusta ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtamisesta oli karttunut paljon lisää. Äänestäjät kokivat, että Niinistö oli tehtävässään onnistunut.

Perustuslain mukaan tasavallan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhdessä valtioneuvoston kanssa. Niinistö on sanonut pitävänsä pienen tauon ennen yhdessä-sanaa. Ulkopolitiikassa kokemattomien pääministereiden kaudella presidentti on voinut käyttää valtaoikeutensa vähintään täysimääräisesti hyväkseen.

Suomen ja Venäjän suhteissa Suomi on paljolti matkustajan paikalla. Tulevana kautena politiikan sisältö muotoutuu pitkälti sen mukaan, miten Venäjä toimii Itä-Ukrainassa, miten se suhtautuu Minskin sopimuksen toimeenpanoon ja miten Venäjän harjoittama politiikka heijastuu Itämeren alueelle.

Suomi joutuu reagoimaan myös siihen, miten Yhdysvaltain, Venäjän ja Kiinan keskinäiset suhteet kehittyvät. Merkkejä niin diplomaattisista kuin kaupallisistakin konflikteista suurvaltakolmiossa riittää.

Venäjä seuraa tarkasti myös Naton edesottamuksia. Edistyneenä Nato-kumppanina Suomelta kysytään turvallisuuspoliittisen diplomatian osaamista.

Niinistöllä näyttäisi olevan toimiva yhteistyösuhde presidentti Vladimir Putiniin, joka valittaneen maaliskuussa seuraavalle nelivuotiskaudelle. Niinistön ensimmäisen kauden pakote- ja pakolaiskriisikokemusten valossa yhteistyötaidolle on vastakin kysyntää.

EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikka on osa Suomen turvallisuusrakennetta. Niinistö korosti maanantaina, että yhteydet hallitukseen on oltava auki. Joskus EU-politiikka on ollut avoin haava presidentin ja hallituksen välillä. Ainakaan runsaaseen vuoteen merkittäviä erimielisyyksiä ei pitäisi olla näkyvissä.

EU-politiikassakin paljon on kiinni siitä, mihin suuntaan Saksan ja Ranskan yhteistyö unionia lähtee kuljettamaan. Yhteisen puolustuksen saralla unionimaat Suomi mukaan lukien näyttäisivät olevan varsin yksimielisiä.

Yksi ulko- ja turvallisuuspolitiikan merkkipaalu voi olla Ruotsin syyskuiset valtiopäivävaalit. Jos Ruotsin seuraava hallitus on kallellaan Natoon päin, Suomikin joutuu miettimään turvallisuusratkaisujensa ydintä.

ts.paakirjoitus@ts.fi

Suomen ja Venäjän suhteissa Suomi on paljolti matkustajan paikalla.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Suojelijamme
Rakas johtajamme kyllä suojelee meitä kaikkia ulkoisia uhkia vastaan. Siksi hän jatkaakin tehtävässään.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vaikuttamista?
Eiköhän Suomen ja sen presidentin tekemisillä ole minimaalinen vaikutus suurvaltojen toimiin. Ei kai kukaan kuvittele, että olisimme voineet vaikuttaa Hitlerin ja Stalinin päätöksiin heidän keskinäisissä sopimuksissaan. Vaikutuksemme Putinin päätöksiin on samaa luokkaa nykyään.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »