Äänestäjät halusivat jatkuvuutta

Presidentinvaalituloksen julkistamisessa jännitys oli ohi muutama sekunti iltakahdeksan jälkeen, kun ennakkoäänten jakautuma lävähti tv-ruutuun ja tietokoneiden näytölle. Nykymuotoisen presidentinvaalin historiassa oli ensimmäinen kerta, kun toista vaalikierrosta ei tarvittu.

Mielipidemittaukset osasivat ennakoida tasavallan presidentti Sauli Niinistön kannatuksen lopulta erittäin hyvin. Valinta toiselle kuusivuotiskaudelle varmistui lopulta vajaan 63 prosentin kannatuksella. Vihreiden Pekka Haavisto sai äänistä runsaat 12 prosenttia. Muut jäivät kauas Haavistonkin taakse.

Niinistön suosio säilyi yllättävän vankkana vaalikampanjan alusta loppumetreille saakka. Monelle kyse oli henkilövaalista. Mielipidemittauksissa Niinistö oli suosituin ehdokas paitsi kokoomuksen myös Sdp:n ja keskustan kannattajien keskuudessa.

Istuvan presidentin haastamisen vaikeus kävi tällä kertaa selväksi kiistattomin luvuin. Äänestäjät ovat selvästi olleet tyytyväisiä Niinistön rooliin ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtajana.

Vaikka Niinistö ei ennen ensimmäistä presidenttikauttaan ollutkaan leimallisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija, on hänestä kuluneen kuuden vuoden aikana sellainen tullut. Venäjän toiminta Krimillä ja Itä-Ukrainassa, Itämeren alueen turvallisuustilanteen kiristyminen, Yhdysvaltain uuden johdon arvaamattomuus ja globaalit turvallisuusuhat Pohjois-Koreasta Lähi-itään ovat luoneet ilmapiirin, jossa vakauttavan politiikan jatkuvuus on arvossaan.

Viestinviejän rooli Ukraina-kiistassa, pienet konkreettiset aloitteet Itämeren alueella ja tapaamiset maailman suurvaltajohtajien kanssa toivat Niinistölle pääomaa, jota äänestäjät arvostivat.

Puolueille vaalitulos antaa paljon ajattelemisen aihetta. Kokoomus voi paistatella Niinistön suosiossa. Myös Haavisto ylsi vihreiden puoluekannatuksen tasolle.

Aihetta itsetutkiskeluun on etenkin keskustalla ja Sdp:llä. Matti Vanhasen (kesk) kannatus jäi runsaaseen neljään ja Tuula Haataisen (sd) runsaaseen kolmeen prosenttiin.

Kuusi vuotta sitten Paavo Lipposen (sd) 6,7 prosentin kannatusta pidettiin pohjanoteerauksena vanhalle presidenttipuolueelle. Haatainen hoiti ehdokkuutensa tunnollisesti, kun puolueen ykkösnimet kieltäytyivät lähtemästä Niinistöä vastaan. Haatainen palkittaneen seuraavissa eduskuntavaaleissa, jos Sdp niissä menestyy. Eri asia on, minkälaista nostetta heikosti menneistä presidentinvaaleista on saatavissa.

Vanhanen jäi äänissä jopa keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrysen taakse. Pääministeripuolueella vaalituloksessa taitaa olla eniten sulateltavaa. Kevään hallitustyöskentelyssä selviää, minkälaisia jälkijäristyksiä tulos aiheuttaa.

ts.paakirjoitus@ts.fi

Äänestäjät ovat selvästi olleet tyytyväisiä Niinistön rooliin ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtajana.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.