Valtataistelu kiihtyy Iranissa

Iranin rooli Syyrian sisällissodassa, Libanonissa toimivan Hizbollahin tukemisessa, Jemenissä sekä Israelin ja Saudi-Arabian uhmaamisessa oli yksi päättyneen vuoden suuria puheenaiheita. Maan valtapyrkimyksiä on katsottu huolestuneena vähän joka suunnalla.

Nyt keskustelu on kääntynyt Iranin sisäisiin asioihin. Iranissa on ollut viikon verran käynnissä mielenosoituksia, joita kuvattu pahimmiksi sitten vuoden 2009 demokratialiikehdinnän. Ajoittain väkivaltaisiksi äityneissä mielenilmauksissa on kuollut kymmeniä ja vangittu satoja ihmisiä.

Kenelläkään ei tunnu olevan tietoa, mistä mielenosoitukset alkoivat ja mistä niissä oikein on kyse.

Yhtenä syynä on maan talousahdinko, joka ei kansalaisten mielestä ole helpottunut 2015 ydinsopimuksen ja pakotteiden poistumisen jälkeen. Ulkomaiset investoinnit ovat lisääntyneet ja öljynvienti lähtenyt käyntiin, mutta työttömyys on silti korkealla ja hinnat nousevat palkkoja nopeammin.

Villeimpien teorioiden mukaan taustalla olisi maan islamilainen vallankumouskaarti, joka yrittää levottomuuksien varjolla päästä eroon liian maltilliseksi koetusta presidentistä Hassan Rouhanista.

Mielenosoittajien päämaali näyttää olevan uskonnollinen johtaja Ali Khamenei, islamilainen hallinto ja vallankumouskaarti. Taloudellista, poliittista ja järjestysvaltaa hallitsevaa kaartia epäillään talouskasvun hedelmien rohmuamisesta.

Shiialaisen Iranin uskonnollinen johto syyttää levottomuuksista ulkovaltoja, erityisesti sunnimaa Saudi-Arabiaa, Israelia ja Yhdysvaltoja. Tuskin kolmikko erityisen pahoillaan Iranin vaikeuksista onkaan.

Iranin johto ei voi kuitenkaan ummistaa silmiään siltä, että mielenosoittajat vieroksuvat maan sekaantumista muualla Lähi-idässä käytäviin konflikteihin ja Iranin varojen käyttämistä ulkomaisiin valtapoliittisiin tarpeisiin.

Lähi-idässä valtioiden sisäisilläkin konflikteilla on leviämisen vaara. Jos kyse on vallankumouskaartin tukeman uskonnollisen johdon ja maltillisen presidentinhallinnon valtataistelusta, Lähi-idän ja koko kansainvälisen politiikan näkökulmasta olisi toivottavaa, että Rouhanin maltillinen puoli pysyisi vallassa. Yhdysvaltain nykyhallinnon harjoittama Iranin ydinsopimuksen kyseenalaistaminen ei mitenkään tue maltillisten voimien asemaa.

Mielenosoitusten ja hallintoa tukevien vastamielenosoitusten seurauksia on vielä mahdoton ennakoida. Vallankumouskaartin julistus, jonka mukaan kansankiihotus on ohi, lienee ennenaikainen.

Paljon riippuu siitä, minkälaisen roolin maan turvallisuusjoukot ottavat. Jos vallankumouskaarti ja puolisotilaalliset joukot päättävät turvautua järjestelmälliseen väkivaltaan, sisällissodan uhka on todellinen.

ts.paakirjoitus@ts.fi

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.