Kunnianhimoinen keskustavisio

Arkkitehti Carl Ludwig Engelin Turun palon jälkeen laatima ruutukaava on määrittänyt Turun keskustan rakentamista noin 190 vuotta ja määrittää pitkälle tulevaisuuteen.

Suunnitelmia sekä yleis- ja asemakaavoja on Engelinkin jälkeen tullut ja mennyt. Keskustan vetovoiman kipupisteenä on edelleen Kauppatorin alue, joka ei ole kehittynyt toivotunlaiseksi eurooppalaisen kaupungin vetovoimaiseksi sydämeksi.

Edellinen kaupunginvaltuusto nosti keskustan kehittämisen yhdeksi Turun kärkihankkeista. Professori Markku Wileniuksen johtaman työryhmän tehtäväksi jäi laatia vuoteen 2050 ulottuva visio keskustan elin- ja vetovoiman vahvistamisesta. Työ vastaa valtuuston asettamaan haasteeseen paremmin kuin hyvin.

Työryhmän mukaan vastaisuudessa kaupungit kilpailevat entistä lujemmin yrityksistä, asukkaista, osaamisesta ja työpaikoista. Kansallisvaltioiden vuosisadasta on siirrytty kaupunkien vuosisataan. Miten maakuntiin panostava Suomi visionäärien malliin sopeutuu, on sitten toinen kysymys.

Turusta halutaan maailman kauneimman saariston pääkaupunki, portti Eurooppaan ja eurooppalaisuuteen. Yliopistoilla ja koulutuksella on avainasema kehityksessä, jossa laajentuvalle keskusta-alueelle tulee 20 000 uutta asukasta ja 15 000 uutta työpaikkaa.

Tarkoitus on laajentaa kaupallista keskustaa, joka on esimerkiksi Tampereen vastaavaan verrattuna pieni. Tavoitteeseen päästään rauhoittamalla keskusta läpiajoliikenteeltä ja antamalla tilaa kevyelle ja joukkoliikenteelle. Pääsy palveluiden äärelle turvattaisiin julkisen ja kevyen liikenteen järjestelyillä sekä louhimalla parkkitilaa ydinkeskustan tuntumaan.

Joukkoliikenne keskitettäisiin Eerikinkadun vaihtoterminaaleihin. Toria pienennettäisiin ja muokattaisiin julkisille tapahtumille sopivaksi muun muassa Ortodoksikirkon edustan porrastamisella.

Kruununa olisi Vanhan suurtorin, Tuomiokirkon ja yliopistojen alueet kattava eurooppalaistyylinen Vanhakaupunki uusine palveluineen.

Suunnitelman yksittäisiä kohtia on helppo ampua alas. Poliittista tahtoa ja yksimielisyyttä voi epäillä, samoin keskustan rauhoittamista yksityisautoilta. Raideliikenteeseen tai toriparkkiin suunnitelmassa ei oteta kantaa, mutta ensiksi mainittu näyttää hivelevän ideoitsijoita. Tontinomistajien ja julkisen vallan näkemykset eivät aina kohtaa.

Kun Turun kehittämistä suunnataan vuosisadan puoliväliin, vaatimattomuus ei ole kaunista. Työryhmän esitys on kunnianhimoinen visio laajennetusta keskustasta uusine katu- ja siltayhteyksineen ja liikenneratkaisuineen.

Keskustaan tarvitaan lisää vetovoimaa. Toivottavasti päätöksentekijät sitoutuvat viemään Turkua työryhmän esittämään suuntaan.

ts.paakirjoitus@ts.fi

Kun Turun kehittämistä suunnataan vuosisadan puoliväliin, vaatimattomuus ei ole kaunista.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.