Ari Niemi:

Verissä

monarkinen

vaisto

Ari Niemi
Ari Niemi

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö, rouva Jenni Haukio ja siinä sivussa suuri osa suomalaisista saivat torstaina mieluisia vieraita. Satavuotiasta Suomea tulivat onnittelemaan Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa ja kuningatar Silvia, Norjan kuningas Harald V ja kuningatar Sonja, Tanskan kuningatar Margareeta II, Islannin presidentti Gudni Thorlacius Johannesson ja rouva Eliza Jean Reid.

Nopeasti laskien juhlaillallispöydässä kuningashuone voitti tasavallan luvuin 3-2. Pohjoismaissa on monarkkienemmistö.

Koko Euroopassa on 12 monarkiaa, kun Andorran, Monacon, Liechtensteinin kaltaiset kääpiöruhtinaskunnat ja teokraattinen Vatikaanikin lasketaan mukaan. Tarkimmassa seurannassa ovat Britannian kruunupäät. Espanja, Pohjoismaat ja Benelux-maat keräävät nekin suurta huomiota.

Monarkit kiinnostavat muuallakin kuin monarkioissa ja muulloinkin kuin tasavallan satavuotisjuhlissa. Ruotsin kruununprinsessa Victorian ja prinssi Danielin häät 2010 aiheuttivat piikin niin sanoma- ja aikakauslehtipaperin kuin paperinenäliinojenkin kulutuksessa.

Suomalaiset ovat salaa kuninkaallisia, eikä ihme. Suomeksi nimetyn vaihtelevan alueen liki tuhatvuotisesta historiasta suurin osa on läntistä monarkiaa. Itäistä keisarikuntaakin on takana niukasti pidemmälti kuin tasavaltaa.

Vuonna 1905 itsenäistynyt Norja valitsi valtiomuodokseen monarkian. Lähellä oli, ettei 12 vuotta myöhemmin itsenäistynyt Suomi olisi tehnyt samaa ratkaisua.

Oikeastaan tekikin. Sisällissodan jälkeinen tynkäeduskunta hyväksyi kahdesti monarkistisen hallitusmuodon. Kuninkaanvaalistakin ehdittiin päättää. Sopivaksi kruununhaltijaksi seuloitui saksalainen Friedrich Karl Ludwig Konstantin von Hessen-Kassel. Hessenin prinssistä olisi tullut Suomen kuningas Fredrik Kaarle. Väinö I on enempi huumoria.

Kuningasmieliset eivät halunneet Suomeen skandinaavista, edustuksellista monarkkia, vaan saksalaistyyppisen hallitsijan vankoilla valtaoikeuksilla. Taustalla olivat sisällissodan kokemukset ja likimain vasallivaltioksi muuttunut yhteistyösuhde Saksaan.

Kuningashanke kuivui kasaan marraskuussa 1918, kun Saksasta tuli tasavalta. Sotaonnikin oli näyttänyt nurjan puolensa.

Vuoden 1919 hallitusmuoto vahvisti tasavallan olemassaolon. Presidentille säädettiin kuitenkin kuningasmielisten vaatimuksesta poikkeuksellisen laajat valtaoikeudet, jotta arvaamaton eduskunta ei pääsisi yllättämään. Presidenteistä Urho Kekkonen oli vallankäytöltään lähinnä kuningasmielisten ideaalia.

Monarkialla oli tunnettuja kannattajia, jotka myöhemmin etenivät tasavallan ylimmille oksille. Presidentiksi noussut Juho Kusti Paasikivi oli vielä myöhemminkin sitä mieltä, että kuningaskunta olisi ollut oikea ratkaisu.

Kulttuurivaikuttajista muun muassa Akseli Gallen-Kallela, Eero Järnefelt, Robert Kajanus, Eliel Saarinen, Jean Sibelius ja Maila Talvio olivat monarkian kannalla. Kustavilais-turkulaisen kirjailijan Volter Kilven mukaan "kansamme verissä on välitön monarkinen vaisto".

Päätellen siitä, paljonko Euroopan kuninkaallisten tekemiset suomalaisia edelleen kiinnostavat, Alastalon salin verkkainen kirjoittaja näyttää osuneen oikeaan.

Tasavallassa kelpaa nautiskella kuninkaallisista. Etenkin, kun lasku menee naapurien piikkiin.

ari.niemi@ts.fi

Kirjoittaja on Turun Sanomien pääkirjoitustoimittaja.

Tasavallassa kelpaa nautiskella kuninkaallisista. Etenkin, kun lasku menee naapurien piikkiin.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Yläluokan unelma monarkiasta
Monarkia on lähinnä yläluokan toive demokraattista, tasa-arvoon pyrkivää yhteiskuntaa vastaan. Onneksi kuitenkin monarkit on aika hyvin saatu aisoihin Pohjoismaissa. Tämä ikuinen "kuninkaallisten" hypettäminen mediassa kyllä ihmetyttää minua. Ovat vähän niin kuin rock-idolit, paljon kiiltävää päällä mutta vähän asiaa ja onneksi myös vähän valtaa. Siinä sivussa kuitenkin parlamentaarinen koneistomme pyörii ja sen toimintaan meidän valistuneiden kansalaisten tulisi kiinnittääkin huomiomme monarkisten näytösten seuraamisen sijaan.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »