Sisusta jää ikävä jälkimaku

Sisu katoaa suomalaisesta katukuvasta.
Sisu katoaa suomalaisesta katukuvasta.

Ruotsalaisen Cloettan omistama Leaf suunnittelee Auran makeistehtaan lopettamista. Tämä ennakoi lopputiliä 140 työntekijälle. Muuton myötä kotimaisesta tuotannosta poistuu Sisu-pastilli, joka tuli ensimmäisen kerran myyntiin 1928 Turussa Hämeenkadun varrella sijainneesta Sereksen tehtaasta. Sisu oli kemisti Johan Ponkamon kehittämä vastaus ruotsalaisten Läkerol-pastillille.

Sisua valmistettiin aikansa myös Rauhankadun varrella sijainneessa tehtaassa. Vuonna 1973 pastillin tuotanto pääsi upouusiin tiloihin Auran kuntaan. Tehtaassa ei ehdittäne viettää 40-vuotisjuhlallisuuksia. Se on Cloettan silmissä pieni ja vanhanaikainen, ja yhtiöllä on hinku keskittää tuotantoa suuriin yksiköihin.

Yhtiö kertoi analysoineensa, miten ja mistä se voisi saada kustannussäästöjä. Niitä tarvitaan Cloettan mukaan ”erittäin kilpailluilla ja kypsillä” makeismarkkinoilla. Analyysi osoittaa, että Auran sekä ruotsalaisten Gävlen ja Alingsåsin tehtaiden sulkeminen tuottaisi merkittäviä kustannussäästöjä.

Sisu-pastillin valmistuksen on laskettu olevan halvinta Italiassa.

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ei ole hyvillään Cloettan suunnitelmista. Elintarviketeollisuuden työpaikkoja on hävinnyt varsinkin Turun seudulta valitettavan paljon tällä vuosituhannella.

SEL nosti viime keväänä esille kuluttajien harhauttamisen kotimaisilla tuotemerkeillä. Liiton listalla olivat Puolasta tuotava HK:n Amerikan pekoni, Saksassa valmistetut Elovena-kauramurot ja Turkista tuotava Jenkki-purukumi.

Varsinais-Suomessa tunnetuin harhautus on Turun Sinappi, jonka valmistuksen Unilever 2003 siirsi Ruotsiin ja 2008 Puolaan. Melkoinen osa kuluttajista ei näytä menneen halpaan, sillä Turun Sinapin markkinaosuus on pienentynyt vuosi vuodelta. Turussa valmistettava, Lunden Oy:n lanseeraama Auran Sinappi on vajaassa kymmenessä vuodessa kavunnut takavuosien ylivoimaisen markkinaykkösen tuntumaan.

Pro Sinapin kaltaisia kotimaisuusprotesteja on nähty muitakin, mutta huonohkolla menestyksellä. Kun Leaf sulki Turun makeistehtaan 2006, karkkilalainen Fennobon yritti iskeä purukumeillaan Jenkin jättämään aukkoon. Yritys sai huomata, että hyllytilan valtaaminen kaupassa on työlästä.

Kansalaiset esittivät jonkin aikaa suuttunutta Valion myytyä jäätelönsä Nestlelle. Ingman käväisi keväällä 2005 jopa jäätelömarkkinoiden kärjessä, mutta ei jaksanut pitkään käyttää tilannetta hyväkseen. Kuluttajat huomasivat, ettei oikein mikään muuttunut, kun tuotanto pysyi Suomessa ja raaka-ainekin oli yhä kotimaista.

Vääjäämättä Sisun tapauksessakin syntyy protestiaalto, joka ainakin hetkellisesti vähentää Leafin makeisten markkinaosuutta. Reaktio on ymmärrettävä, sillä kyse on vuosikymmeniä vanhasta perinnetuotteesta, jonka soisi pysyvän kotimaisessa tuotannossa.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.