Luvassa maltillista kasvua

Euroopan komissio ei ole muuttanut käsityksiään talouden kasvun vauhdista sitten marraskuun. Helmikuun ennusteessa arvioidaan, että euroalueen ja koko EU:n bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 0,7 prosenttia.

Kasvu on vielä vaatimatonta, epätasaista ja paikoin hauraalla pohjalla. EU-maiden taloustilanne on kuitenkin merkittävästi valoisampi kuin vuosi sitten. Pankkisektorin pelastusoperaatioiden ja elvytyspakettien sävyttämänä vuonna bruttokansantuote laski koko unionin alueella 4,1 prosenttia.

Matalammalta tasolta on luonnollisesti helppo kirjata kasvuprosentteja, mutta suunta on lohdullinen. Ilman EU-maiden nopeaa ja kalliiksi tullutta reagointia tällekin vuodelle kirjattaisiin miinusmerkkisiä ennusteita.

Vastuukautensa ensimmäistä ennustetta esitellyt talouskomissaari Olli Rehn muistutti, että kasvuprosentteihin sisältyy epävarmuuksia. Aasian ja muiden nousevien talouksien kasvu voi yllyttää vientiä suurempaankin vetoon. Työttömyyden painama kotimarkkina voi puolestaan rajoittaa kulutusta ja vaikuttaa vastakkaiseen suuntaan.

Kulutuskysynnän kannalta vaikuttaa lupaavalta, että inflaatio pysynee kurissa: EU:ssa 1,4 ja euroalueella 1,1 prosenttia. Kun ylikuumenemisen vaaraa ei vielä ole, keskuspankilla ei ole tarvetta ohjauskoron merkittävään nostamiseen.

EU-maat, komissio ja Rehn talousasioista vastaavana komissaarina joutuvat vielä tämän vuoden tasapainoilemaan vastakkaisten voimien ristipaineessa: elvyttäminen on välttämätöntä talouden jalkeille saamiseksi, mutta samaan aikaan julkinen talous on saatava hallintaan. Kasvun on perustuttava terveeseen taloudenpitoon.

EU painii samojen haasteiden kanssa kuin Suomi: syntyvyys on alhainen, väestö ikääntyy ja julkisen sektorin tehokkuutta on lisättävä, vaikka lyhyellä aikavälillä työttömyys piinaa, valtiot ja kunnat velkaantuvat ja investoinnit ovat vähissä.

Kreikan lisäksi Portugali, Espanja ja Irlanti ovat suurissa vaikeuksissa julkisen taloutensa kanssa. Kaikissa maissa vakaus- ja kasvusopimuksen kriteerit ylittyvät luvattoman paljon.

Osalle näistä maista on kiusallista, että 0,7 prosentiksi arvioitu kasvu on vain seitsemän suurimman jäsenmaan keskiarvo.

Esimerkiksi Espanjan on vaikea sopeuttaa julkista talouttaan, kun siellä bkt:n arvioidaan laskevan 0,6 prosenttia.

Yhtä asiaa maltilliset nousutoiveetkaan eivät peitä: kasvuero kilpaileviin talousalueisiin on prosenttiyksikköjä. Se voi kiihdyttää vanhan mantereen taloutta, mutta se kertoo myös jotakin Euroopan kilpailukyvystä.

Kun EU on haudannut Lissabonin kymmenen vuotta vanhat tavoitteet ja rakentaa uutta 2020-strategiaa, kestävän kasvun, innovatiivisuuden ja tehokkuuden toteuttamisessa hyvät neuvot ovat tarpeen ja kalliita. Maailman kilpailukykyisimmän uuteen tekniikkaan perustuvan talousalueen titteli on karkaamassa entistä kauemmas.