Kreikasta uhkaava ennakkotapaus

Kiehunta Kreikassa hallituksen säästöohjelmaa vastaan jatkuu. Tällä viikolla järjestetyt yleislakko ja katumarssit osoittavat, ettei kriisitietoisuus ole saavuttanut tavallisia kansalaisia. Median haastattelemat kreikkalaiset kertovat kannattavansa Euroopan unionia ja rahaliittoa, vaikka eivät he olekaan valmiita täyttämään rahaliiton tuomia velvollisuuksia.

Kreikan kurittomuus ja eurokumppaneiden suoranainen pettäminen on ajamassa rahaliittoa tilanteeseen, jota pessimistisimmät ekonomistit ennustelivat jo kymmenkunta vuotta sitten. Taloutensa kunnossa pitäneet jäsenmaat joutuvat tukemaan tuhlailijoita vaikka väkisin. Pitkään jatkuessaan tilanne johtaa rahaliiton hajoamiseen.

Euromaat ovat tähän saakka yrittäneet välttää suoran tuen antamista. Muun muassa Saksan linja on, että Kreikan pitää omin toimin tasapainottaa taloutensa. Hankaluuksia syntyy siitä, että reaalitalous kulkee helposti eri teitä kuin mitä poliitikot ja keskuspankkiirit toivovat.

Kreikan kriisi voi muuttua akuutiksi kassakriisiksi jo kevään kuluessa kaikista säästöohjelmista huolimatta. Maan valtionvelasta lankeaa maksuun huhti-toukokuussa 20 miljardia euroa, eikä kreikkalaisilla ole muuta mahdollisuutta kuin yrittää maksaa lainanlyhennystä uudella lainalla. Ongelma voi syntyä lainaajien löytämisestä. Jos luottoa ei muualta saa, Kreikka joutuu pyytämään apua eurokumppaneiltaan.

EU:ssa on valmisteltu hätäohjelmaa, jos ja kun tilanne entisestään kärjistyy. Vaihtoehtoina ovat joko suora rahan lainaaminen Kreikalle tai maan liikkeelle laskemien obligaatioiden takaaminen.

Molemmat vaihtoehdot ovat kehnoja. Kreikka ei ole ainoa vaikeuksissa oleva euromaa. Seuraavana jonossa voivat olla huomattavasti isommat jäsenvaltiot kuten Italia ja Espanja, jolloin myös EU:n ongelmat ovat monta kertaluokkaa vakavammat.