Helpotusta odotetaan syksyllä

Muun muassa laivanrakennus- ja elektroniikkateollisuuden vaikeudet näkyvät selvästi Varsinais-Suomen työttömyysluvuissa.
Muun muassa laivanrakennus- ja elektroniikkateollisuuden vaikeudet näkyvät selvästi Varsinais-Suomen työttömyysluvuissa.

Tilastokeskuksen tammikuun lukujen perusteella Suomessa on jo neljännesmiljoona työtöntä – 9,5 prosenttia työvoimasta. Luku on 1,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin joulukuussa ja peräti 2,6 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuosi sitten.

Luvut ovat synkkiä, mutta ennusteiden mukaisia. Jos ennusteet pitävät kutinsa vastakin, synkkenevää on luvassa syksyn koittoon saakka.

Työttömyys on kasvanut erityisen pahoin juuri siellä, missä on eniten työpaikkoja: Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Tammikuun lopussa Varsinais-Suomessa oli lähes 25 000 työtöntä eli 36 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Koko maassa työttömyyden kasvu oli 20 prosenttia (TS 24.2.).

Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi Varsinais-Suomessa vuodessa 46 ja nuorisotyöttömien 36 prosenttia. Lukujen heikkeneminen näkyy ja tuntuu etenkin Turun ja Salon seuduilla.

Työllisyyden heikkeneminen on suoraa seurausta elektroniikka-alan, laivanrakennuksen ja muun metalliteollisuuden vaikeuksista. Kestää aikansa, ennen kuin investointitavaroiden kysyntä lähtee maailmalla kunnolla nousuun.

Työttömyystilastojen numeroiden välissä on pientä valoakin. Varsinais-Suomessa työttömyyden kasvu on hieman hidastunut. Esimerkiksi lääke-, elintarvike- ja kemian aloilla tilannetta pidetään kohtuullisen hyvänä. Rakennus- ja sosiaalialoilla sekä siivous- ja toimistotyössä avoimien työpaikkojen määrä oli jopa hieman kasvanut viime vuoden tammikuuhun verrattuna.

Rumentuneista työttömyysluvuista huolimatta myös etujärjestöjen johtavat ekonomistit näkevät pientä toivon pilkettä. Elinkeinoelämän keskusliiton Jussi Mustonen, Palkansaajien tutkimuslaitoksen Jaakko Kiander ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Pasi Sorjonen katsovat, että työttömyysaste on odotettua parempi. Paljon huonomminkin olisi voinut mennä (HS 24.2.).

Ekonomistit luettelevat koko joukon syitä pelättyä parempaan tilanteeseen. Työaikajoustot ja lomautuskäytännöt ovat helpottaneet yritysten toimintaa, matala korkotaso on ylläpitänyt kulutusta ja sitä kautta palvelualan työllisyyttä ja yrityksillä on riittänyt sopeutumiskykyä.

Lukuja voi selittää myös sillä, että työvoima on vähentynyt, kun väkeä on lähtenyt tai patistettu eläkeputkeen, siirtynyt opintojen pariin tai jäänyt kotia hoitamaan.

Työurien pidentämistä ja työllisyysasteen nostoa koskevan keskustelun kanssa näillä toimilla on kovin vähän yhteistä.

Valo on kuitenkin niin himmeää, ettei vastuunkantajien ole vielä ole aika huokaista eikä oikaista selkää. Maailmantalouden nousua odotellessa nuorisotyöttömyyden torjunnassa ja sen seurausten lieventämisessä on paljon työtä.

Erityistä huomiota kaivataan myös metsä- ja metalliteollisuuden kriisin ja rakennemuutoksen hallintaan. Meneillään olevissa työehtoneuvotteluissakin pitäisi maltti ja kohtuus säilyttää.