Suomi tarvitsee kipeästi
työvoimaa ulkomailta

TS/Compic<br />Leif Fagernäsin mielestä Suomen pitäisi perustaa työvoiman rekrytointitoimistoja ulkomaille.
TS/Compic
Leif Fagernäsin mielestä Suomen pitäisi perustaa työvoiman rekrytointitoimistoja ulkomaille.

Edellinen hallitus laati maahanmuuttopoliittisen ohjelman, jolla haluttiin kiinnittää huomiota muun muassa uhkaavaan työvoimapulaan. Raportti on vastaansanomatonta luettavaa.

Euroopan väestö vanhenee muuta maailmaa nopeammin, Suomen väestö vielä aivan erityisen nopeasti. Raportin mukaan vuonna 2030 Suomessa on 65 vuotta täyttäneitä yli 600 000 enemmän kuin nykyisin. Samaan aikaan työikäisten määrä vähenee yli 300 000:lla ja 0-14-vuotiaiden määrä 70 000:lla.

Jo pari vuotta työmarkkinoilta on poistunut enemmän väkeä kuin sinne on tullut. Suomen oma työvoima ja väestönkasvu eivät enää riitä pohjoismaisen hyvinvointivaltion ylläpitoon.

Ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrynen ratkaisisi ongelman siirtämällä Suomesta pois sellaisen työn, jolle ei enää löydy tekijöitä. Väyrynen on jäänyt ehdotuksensa kanssa yksin niin hallituksessa, työmarkkinoilla kuin poliittisessa keskustelussa.

Työvoimapula koettelee tulevaisuudessa erityisesti julkista sektoria. Esimerkiksi kunnista ja kuntainliitoista on laskettu eläköityvän pitkälti yli 100 000 ihmistä vuosina 2002-2012. Isot kuntaliitokset ja väestörakenteen muutokset vähentävät hieman työvoiman tarvetta kuntien hallinnossa, opetuksessa ja päivähoidossa, mutta sosiaali- ja terveyspuolella työvoiman tarve kasvaa.

Suurin osa julkisen sektorin työstä on opetusta ja sosiaali- ja terveyspalveluita. Sellaista työtä ei ulkomaille voi siirtää. Työvoimavaje on paikattava järkevällä maahanmuuttopolitiikalla. Matti Vanhasen kakkoshallitus on Väyrysen puheista huolimatta sitoutunut jatkamaan edeltäjänsä työtä ja edistämään työperäistä maahanmuuttoa.

Etelä- ja Lounais-Suomessa työvoimapulasta on kärsitty jo pitkään. Tilanteessa, jossa hitsaajapulaa paikataan ulkomaisella työvoimalla jopa Kainuun kaltaisella perinteisellä työttömyysalueella, todellisuus pitää jo tunnustaa ja tunnistaa.

Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajan Leif Fagernäsin mielestä Suomi on kilpailijoitaan jäljessä ulkomaisen työvoiman värväyksessä (TS 24.9.). Fagernäs ehdottaa rekrytointitoimistojen perustamista ulkomaille. Hänen mielestään Suomen pitäisi markkinoida itseään houkuttelevana työskentelymaana.

Hallitusohjelma, maahanmuuttopoliittinen ohjelma sekä yritysten ja niiden etujärjestön huoli on otettava vakavasti. Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan.

Samoin tarvitaan nykyisin maassa olevien ulkomaalaisten työllistymistä ja työllistämistä. Ulkomaalaisten työttömyysaste oli kesän korvilla vielä 20 prosenttia, kun yleinen työttömyysaste oli samaan aikaan kahdeksan prosentin tasolla.

Työvoiman vapaan liikkuvuuden rajoittaminen vuonna 2004 oli kalliiksi tullut virhe. Viisaammat valtiot voittivat.

Yritykset ovat omaehtoisesti jo pitkään rekrytoineet työvoimaa ulkomailta. Poliittisille päätöksille, joilla samalla kitketään rekrytointiin pesiytynyttä hämäräbisnestä, on kuitenkin vielä sijaa.