Kunnallinen palkkaratkaisu vauhdittaa uudistusta

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen uuden johtajan Markku Jalosen neuvottelema ensimmäinen palkkaratkaisu yllätti useimmat kunnat ja kuntainliitot, kirjoittaa Savon Sanomat. "On kuntia, joissa suurista palkankorotuksista selvitään vaivatta, koska talous on kunnossa. Talousnäkymät ensi vuodelle ovat kaikkien järkevien ennusteiden mukaan kohtalaisen hyvät."

"Toisaalta on kuntia, joille sopimus yksinkertaisesti on liian kallis. Pienissä ja köyhissä kunnissa "ylimääräisten" eurojen etsiminen on vaikea tehtävä, jos uusia tuloja ei jostakin keksitä."

"Mitä tehdään sitten, kun veroprosentti on jo nyt kipurajalla, jonka yli ei voi mennä? Oletettavaa on, että kallis palkkaratkaisu pakottaa kuntia tekemään radikaaleja ratkaisuja. Kun ei selviä yksin, on mentävä suuremman kainaloon. Ehkä luvattomankin verkkaisesti joillakin kulmakunnilla edennyt kunta- ja palvelurakenneuudistus saa uutta vauhtia."

Aamulehti toteaa Suomen olevan malliesimerkki siitä, ettei raha ratkaise kaikkea koulutuksessakaan.

"Esimerkiksi vuonna 2004 Suomi käytti koulutukseen varoja suurin piirtein yhtä paljon kuin OECD-maat keskimäärin eli noin 6,1 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Siitä huolimatta Suomi on menestynyt erinomaisesti varsinkin perusasteen koulutusvertailuissa eli niin sanotuissa PISA-tutkimuksissa."

"OECD:n laskelmien mukaan nykyinen oppimistaso voitaisiin saavuttaa 30 prosenttia pienemmällä rahasummalla koulutusta tehostamalla. Toisin päin laskettuna nykyiset rahat riittäisivät 22 prosenttia parempiin tuloksiin."

"Vaikka nämä luvut olisivat vain tilastonikkarien teoreettisia laskelmia, niitä kannattaa pysähtyä miettimään. Jos näiden kahden vaihtoehdon välillä pitäisi valita, niin ehdottomasti suositeltavampi olisi jälkimmäinen."

Ilkka puolestaan muistuttaa, että maailmassa on tällä vuosisadalla osattava tehdä oikeita päätöksiä.

"On löydettävä tapoja käyttää uusiintuvaa energiaa aikaisempaa vähemmän."

"EU:ssa ja OECD-maissa energian käytön kasvu on tasaantunut tehostamisen ansiosta. Poikkeuksena ovat Yhdysvallat ja Suomi, joissa kulutus kasvaa."

"Suomessa hiilidioksidin päästöt henkeä kohden ovat EU:n korkeimpia. Energian loppukäyttö tehostuu meillä heikommin kuin muualla, tehostamisvaraa on etenkin kuluttajasektorilla, jossa kuluu yli puolet energiasta. Kotitalouksien hehkulamppujen muuttaminen pienoisloistelampuiksi ei ole paljon, mutta sekin olisi enemmän kuin ei mitään."