Pohjois-Irlannin hallitusta
odottavat talouden haasteet

LK/REUTERS<br />Protestanttisen unionistipuolueen johtaja Ian Paisley (vas.) ja Sinn Feinin johtaja Gerry Adams istuivat neuvottelupöytään viime hetkellä.
LK/REUTERS
Protestanttisen unionistipuolueen johtaja Ian Paisley (vas.) ja Sinn Feinin johtaja Gerry Adams istuivat neuvottelupöytään viime hetkellä.

Pohjois-Irlannin protestanttisen puolueen johtajan Ian Paisleyn ja katolilaisen Sinn Feinin johtajan Gerry Adamsin istuutuminen saman neuvottelupöydän ääreen päättämään yhteisen hallituksen muodostamisesta oli hartaasti odotettu tapahtuma, johon kukaan ei enää oikein jaksanut uskoa. Maanantaina tehtiin harppaus yli vihan kuilun, joka on jakanut Pohjois-Irlantia vuosisatojen ajan.

Jääräpäisenä kirkonmiehenä tunnetun Paisleyn taipuminen ensi kertaa suoraan tapaamiseen entisen terroristien edustajan kanssa tapahtui viime hetkellä, sillä maanantain päättyessä olisi mennyt umpeen Britannian hallituksen asettama määräaika, jonka jälkeen maakunta olisi joutunut pysyvästi brittihallinnon alle.

Toiveet Pohjois-Irlannin olojen vakaannuttamisesta olivat korkealla jo vuonna 1998, jolloin pitkien maratonneuvottelujen tuloksena syntyi niin sanottu pitkäperjantain rauhansopimus. Tämän sopimuksen pohjalta maakunta sai oman hallituksen, jossa oli sekä protestantteja että katolilaisia. Yhteishallinto kaatui tuossa vaiheessa kiistaan terrorijärjestö IRA:n aseidenluovutuksista. Itsehallintoa yritettiin toistamiseen, mutta sekin yritys päättyi Britannian vallan palauttamiseen.

Mikäli kaikki sujuu tästä lähtien suunnitelmien mukaan, alkavat neuvottelut Demokraattisen unionistipuolueen ja Sinn Feinin yhteishallituksesta välittömästi. Päämääränä on muodostaa uusi hallitus toukokuun 8. päivään mennessä. Paikat ja valta jaetaan väestöjakautuman mukaisesti. Katolilaisia maakunnassa on vajaat 44 prosenttia ja protestantteja 53.

Pohjois-Irlannissa saavutettu sopu koskettaa läheisesti myös suomalaisia, sillä maakuntaan ovat olleet rauhaa hieromassa niin valtioneuvos Harri Holkeri kuin presidentti Martti Ahtisaarikin. Holkeri kuului amerikkalaisen rauhanvälittäjän George Mitchellin kansainvälisen sovittelukomission kolmimiehiseen puheenjohtajistoon, jonka työ oli pohjana pitkäperjantain sopimukselle. Ahtisaari taas neuvotteli osapuolten kanssa vuonna 2000 itsehallinnon palauttamisesta.

Tien rauhan aikaansaamiselle avasi IRA:n luopuminen aseista. Vuonna 2005 järjestö ilmoitti lopullisesti jättävänsä aseellisen toiminnan. IRA:n ja protestanttien runsaan 30 vuoden taistelun ja 3 500 ihmishengen menetyksen jälkeen Pohjois-Irlannilla on edessään uusi vaihe. Paisley valoi maanantaina uskoa tulevaisuuteen toteamalla, että maakunnalla on edessään valtavia mahdollisuuksia. Tulevaisuus ei ainakaan aluksi ole runsaan puolentoista miljoonan asukkaan Pohjois-Irlannille helppo, vaan se on täynnä kovia haasteita. Vaikeimmat niistä liittyvät maakunnan talouteen, johon Lontoo on kyllästynyt syytämään miljardeja puntia vuosittain tukirahoina. Uuden hallituksen ensimmäinen tehtävä on miettiä, mistä saadaan rahat julkiselle sektorille, jonka osuus maakunnan taloudesta on suhteettoman suuri.

Avainkysymys on lopulta yksityisen sektorin piristäminen. Siihen löytynee ideoita naapurista Irlannista, jossa talous kukoistaa.