EU:n perustuslakisopimuksen
elvytys kova haaste Merkelille

LK/REUTERS<br />Saksan liittokansleri Angela Merkel ajaa päättäväisesti uutta perustuslaillista sopimusta EU:lle.
LK/REUTERS
Saksan liittokansleri Angela Merkel ajaa päättäväisesti uutta perustuslaillista sopimusta EU:lle.

Saksan lupaukset käynnistää ponnistelut EU:n perustuslaillisen sopimuksen elvyttämiseksi eivät ole olleet katteettomia. Tämä voitiin panna merkille viikonlopulla Berliinissä, jonne unionin johto oli saapunut juhlimaan Rooman sopimusta. Tuolla sopimuksella kuusi Euroopan maata muodosti ytimen, josta puoli vuosisataa myöhemmin on kasvanut maailman suurin talousalue.

Rooman sopimuksen juhlinta Saksan pääkaupungissa oli näyttävää ja kirvoitti runsaasti ylistäviä puheita unionin saavutuksista. On ymmärrettävää, että puheet keskittyivät pitkälti menneiden muisteluun, koska EU:n tulevaisuus on tällä hetkellä hämärän peitossa. Uhkaamassa on toiminnan täydellinen halvaantuminen, ellei 27-jäseniseksi laajentuneen unionin rakenteiden uudistamisesta päästä yhteisymmärrykseen.

Pohjaa uudistusprosessin käynnistämiselle pyrittiin luomaan niin sanotulla Berliinin julistuksella, jonka liittokansleri Angela Merkel, komission puheenjohtaja José Manuel Barroso ja EU-parlamentin puhemies Hans-Gert Pöttering allekirjoittivat juhlan huipentumana. Julistus esittelee unionin arvot, tehtävät ja tavoitteet.

Unionin tulehtunutta tilannetta kuvaa hyvin se, että julistuksessa ei edes mainita sanaa perustuslaki tai perustuslaillinen sopimus, johon instituutioiden uudistaminen on tyssännyt. Sen sijaan todetaan, että EU-maiden poliittinen tahto on luoda unionille yhteinen uusi perusta vuoden 2009 EU-parlamenttivaaleihin mennessä.

Liittokansleri Merkel on ottanut poliittisen riskin lähtiessään ajamaan voimakkaasti parjatun perustuslain elvyttämistä. Merkel tähtää siihen, että uuden perustuslaillisen sopimuksen - kutsuttiinpa sitä sitten miksi tahansa - tulevaisuudesta päätetään vielä Saksan puheenjohtajakaudella, joka loppuu kesäkuussa. Tuolloin sovittaisiin hallitustenvälisestä konferenssista, joka muovaisi uuden sopimuksen vuoden loppuun mennessä. Tämä sopimus ratifioitaisiin ennen unionin parlamenttivaaleja.

Pääministeri Matti Vanhanen kuten monet muutkin johtajat piti aikataulua tiukkana. Siinä pysyminen tuleekin tuottamaan epäilemättä vaikeuksia. Merkel voi valmistautua siihen, että hänen on tehtävä lujasti töitä, jos aikoo saada paimennetuksi kaikki jäsenmaat hankkeensa taakse. Jo tässä vaiheessa näyttää kuitenkin selvältä, että kovin kunnianhimoisesta tuloksesta on turha uneksia. Pahimmat kiistanalaiset kohdat jouduttaneen pudottamaan pois välittömästi, minkä jälkeen ryhdytään etsimään pienintä yhteistä nimittäjää sille, mitä jää jäljelle.

Jyrkimmin uutta perustuslaillista sopimusta vastustetaan Puolassa, Tshekissä ja Britanniassa. Valtaa ei haluttaisi antaa yhtään enempää Brysseliin, jonka byrokratia nähdään uhkana. Toisaalta Berliinin kokous osoitti, että valmius EU:n rakenteellisten uudistusten tekemiseen ja tehokkaamman päätöksentekojärjestelmän luomiseen on lisääntynyt. Merkelin johtajankyvyt punnitaan edessä olevassa väännössä, jossa hänen on varauduttava myös vastahakoisten valtioiden iltalypsy-yrityksiin.