Turun hammashuolto tarvitsee
jo toimia selvitysten sijasta

TS/Pasi Leino<br />Lääninhallitus vaatii Turun kaupunkia lyhentämään hammashuollon jonon laillisen mittaiseksi, muuten se määrää kaupungille tuntuvan uhkasakon.
TS/Pasi Leino
Lääninhallitus vaatii Turun kaupunkia lyhentämään hammashuollon jonon laillisen mittaiseksi, muuten se määrää kaupungille tuntuvan uhkasakon.

Länsi-Suomen lääninhallitus pyysi elokuussa Turun terveyslautakunnalta selvitystä, miksi hammashuollon hoitotakuu ei ole toteutunut. Terveystoimi valmistikin selvityksen, jossa todettiin tehtyjen päätösten nostavan hammashoidon tuotannon kysyntää vastaavaksi, niin että vielä kuluvan vuoden aikana Turussa hammashuollon jonotusaika lyhenee alle säädetyn kuuden kuukauden. Elokuun lopussa yli puoli vuotta jonottaneita potilaita oli yhä 6 595.

Nyt lääninhallitus on kyllästynyt Turun selvityksiin ja vaatii hammashuollon jonojen nopeaa purkamista. Lääninhallitus edellyttää terveyslautakunnalta kolmen kuukauden sisällä täsmällistä vastausta siihen, miten lainvastaiset jonotusajat puretaan. Lääninhallitus voi määrätä Turun kaupungin maksettavaksi suurehkon uhkasakon, ellei kaupunki osoita lisää rahaa hammashuoltoon vielä tämän vuoden aikana.

Viimeisten tietojen mukaan terveyslautakunta aikoo jälleen selvittää syitä hammashuollon ruuhkautumiseen (TS 19.10). Terveystoimen ylihammaslääkäri on ymmärrettävästi tuskastunut jatkuviin selvityksiin, sillä pitkien hoitojonojen syyt eivät enää millään voi olla terveyslautakunnalle arvoituksia. Myös lääninhallituksen näkemyksen mukaan uusi selvityskierros on vain pulman siirtämistä eteenpäin.

Turun kaupungin viivytystaistelu hammashuollossa näyttää vihdoin tulevan tiensä päähän. Turku on laiminlyönyt velvollisuutensa hoidon järjestämiseen neljän vuoden ajan. Hammashoito laajeni vuoden 2002 alusta koskemaan 1946 tai sen jälkeen syntyneitä. Saman vuoden joulukuussa terveyskeskusten hammashoidon palvelut avautuivat kaikille. Kasvavaa potilasruuhkaa Turussa ei ole ennakoitu ja ruuhkien ehkäisyyn on paneuduttu vain näennäisesti. Niinpä ei ole sen paremmin varauduttu noudattamaan maaliskuussa 2005 voimaantullutta hoitotakuuta.

Lääninhallituksen lisäksi Turun tilanteeseen on kertaalleen puuttunut myös eduskunnan oikeusasiamies. Hän on muun muassa havainnut, että Turussa jopa hoitoon pääsyn perusteet ovat olleet osittain lainvastaisia, kunnes niitä on kuluvan vuoden alussa muutettu.

Turussa on onnistuttu byrokraattisin keinoin viivyttämään hammashuollon uusien vakanssien täyttämistä. Siksi Turun terveystoimi joutuukin ostamaan hammashoidon palveluita yksityisiltä hammaslääkäreiltä. Rahaa tähän ei tietenkään ole riittävästi. Käytettävissä on näillä näkymin vain 280 000 euroa, mikä on säästynyt täyttämättä jääneiden vakanssien palkkarahoista. Lisärahaa tarvitaan, mikäli hammashoidon jono puretaan laillisiin mittoihin, sillä se edellyttää arviolta 19 000 hammaslääkärikäyntiä nykyisten päälle.

Yhdeksi vaihtoehdoksi on väläytetty, että hammashuollon henkilökunta purkaisi jonoja ylitöinään. Tämä vaarantaa kuitenkin hammashuollon laadun, jos nykyiselläänkin väsyneen henkilökunnan pitäisi vielä lisätä työtaakkaansa. Terveydenhuollossa huonosta laadusta on jo ikäviä esimerkkejä, joissa hoitotakuu jonotuksessa toteutuu, mutta potilaita makuutetaan sairaaloiden käytävillä hoitoa odottelemassa.