Toimittaja Veli Junttilan kolumni Suomi 1956: Lindblomin talon purkaminen alkoi

TS/
TS/

Veli Junttila

Turussa on monta kaupungin kauneinta rakennusta. Yksi niistä - Lindblomin talo - purettiin torin laidalta Kauppiaskadun puolelta alkuvuodesta 1956.

Turun Sanomissa oli asiasta suuri juttu 11. tammikuuta ja siinä kerrottiin, että "Tämän viisikerroksisen koristeellisen kivitalon on väistyttävä tilalle rakennettavan nykyaikaisen liikepalatsin tieltä".

Alasrepimisen arvioitiin kestävän kaksi ja puoli kuukautta. Tyhjälle tontille ryhdytään ennen pitkää rakentamaan uutta entistä korkeampaa liiketaloa. Uudesta liiketalosta tulee jopa kymmenkerroksinen, sillä siihen ei sijoiteta varsinaista vinttiä ollenkaan, vaan asunto ylimmänkin kerroksen paikalle. - Vaikutti siis jo nykyisen Wiklundin tavaratalon näköiseltä.

TS kertoi edelleen, että vieressä oleva Trappin talo puretaan samaan aikaan, myös pieni osa Wiklundin liiketalosta. Viime mainittu puretaan vasta, kun liike pääsee muuttamaan uusiin suojiin.

Tuohon maailmanaikaan TS suhtautui arvorakennuksen purkutyöhön aika neutraalisti, lähinnä katoavaa kauneutta murehtien: "Lindblomin koko talon, mutta erikoisesti porraskäytävän koristelu on ollut Turun oloissa ainutlaatuista ja tuskin Helsinkikään voi esittää muuta kuin yhden talon, joka niin sisä- kuin ulkopuolisessa koristeellisuudessaan olisi vastaavan veroinen. Lindblomin talon edustama rakennustyyli kulkeutui Turkuun Tukholmasta, jonka Östermalm-nimiseen kaupunginosaan aikanaan nousi useita samantyylisiä taloja.

Koristeellista porraskäytävää ovat monet käyneet vuosikymmenien kuluessa varta vasten ihailemassa. Maalaukset teki I. Ehrling avustajinaan Turussa siihen aikaan tunnettu koristemaalari Samuel Koskinen ja G. Ekstam , joka eli vielä muutamia vuosia sitten".

Toimittaja Harri Kalpan mukaan talo edusti 1800-luvun lopun rakennukselle ominaista tyylijäljittelyn huippua Turussa ja koko maassa. Sitä luonnehdittiin jopa maamme eniten koristelluksi rakennukseksi. Julkisivun koristelu oli tuhlailevaa, kuvapatsaita, korinttilaisia kaksoispylväitä, ulkonemia, listoja ja torneja.

Talon piirustusten sanottiin olevan tallella kaupungin rakennustarkastajan arkistossa. Siksi Lindblomin taloa ei tarvinnut piirtää, mutta valokuvia otettiin runsaasti sekä omistajien että Turun historiallisen museon toimesta. Erikseen mainiten 35 värivalokuvaakin otettiin paikoista, joissa "maalausten ja koristeiden väriloisto" pääsi parhaiten esille. Taloa kuvataan myös purkutöiden eri vaiheissa.

Kerrottiin, että tuohon aikaan oli Turussa harvinaista, että purkamisen kohteeksi joutuu näinkin iso kivitalo. Suuren maailman oloissa Atlantin tuolla puolen puretaan päivittäin vielä suurempia kivitaloja - ja muutamassa päivässä. Siellä ei kiinnitetä huomiota siihen, onko purkutalossa jotain säilyttämisen arvosta. TS kertoi, että alalle omistautuneet yritykset suorittivat Amerikoissa purkutyöt muutamassa päivässä. Tätä varten on konstruoitu erikoisia muurinsärkijöitä, jotka iskevät seinät matalaksi tuossa tuokiossa.

Kun Hamburger Börs Eerikinkadun puolelta parikymmentä vuotta myöhemmin purettiin, se tapahtui jo uudella tekniikalla siis näillä "muurinsärkijöillä".

Tavarasta tyhjennetyn aavemaisen Börsin eteen jyrisi päivää ennen purkutöitä valtava caterpillarin näköinen työkone, jossa oli pitkä nosturi ja siitä roikkui sinkkivaijerin päässä maassa jättimäinen rautakuula.   Tein silloin lehteemme kuvaajan kanssa jutun tuosta tapahtumasta. Kuvassa oli muurinsärkijä rautakuulineen ja kuvateksti oli jotain tähän tapaan: Jo on kirves pantu puun juurelle. Toimituspäällikkö Aki Tammisto luki jutun vasta lehdestä ja ei yhtään ilahtunut kielikuvasta ja painotuksesta.

Lindblomin talo oli rakennettu vuosina 1889-1891 arkkitehti Karl Viktor Reiniuksen piirustusten mukaan. Tämä arkkitehti työskenteli silloin Turussa ja hänen töitään olivat myös palokunnantalo, basaari kauppahallia vastapäätä Eerikinkadun varrella sekä Uudenmaankadun ja Hämeenkadun risteyksessä oleva kivitalo, jossa tuohon aikaan oli kaupungin virkamiesten asuntoja.

Lindblomin talo rakennettiin aikanaan kauppaneuvos Gustaf Adolf Lindblomin pojille konsuli Gösta Lindblomille ja kauppias Karl Arthur Lindblomille . Kauppaneuvos itse ehti kuitenkin kuolla ennenkuin rakennustöihin ryhdyttiin.

Korttelin kulman nykyinen ilme on muotoutunut useammassa vaiheessa. Vuonna 1957 valmistui alueelle Oy Wiklund Ab:n nelikerroksinen tavaratalo sekä As. Oy. Kauppiaskatu 9:n 7-kerroksinen asuin- ja liiketalo.

Turun Osuuskaupan pääkonttorirakennus rakennettiin kulmaukseen vuosina 1962-1963.

Korttelille ja kulmaukselle on nimen antanut Axel Wiklund . Hän oli saapunut Turkuun vuonna 1895 harjoitettuaan sitä ennen polkupyöräkauppaa Helsingissä. Wiklund osti tullessaan Turun Rakennuskonttorin. Vuonna 1907 hän siirtyi rautakauppiaaksi torin laidalle.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.