Päätoimittaja Aimo Massisen kolumni: Putin piipahtaa taas Turussa

TS/
TS/

AIMO MASSINEN

Venäjän presidentti, hänen hirmuisuutensa Vladimir Putin tulee ensi viikon alussa vierailulle Turkuun ja Naantaliin. Kyseessä ei ole valtiovierailu, vaan se on luonteeltaan niin yksityinen kuin presidentin vierailu ylipäätään voi olla. Putin tulee Tarja Halosen vieraaksi Kultarantaan, mutta lisäksi rehtori Keijo Virtanen esittelee hänelle Turun yliopiston saavutuksia, ja vieras lounastaa myös Turun kaupungin isännyydessä Suomen Joutsenella.

Putinin vierailu vahvistaa sen, että Suomen ja Venäjän suhteet ovat hyvät ja läheiset. Samalla Putinin piipahdus nostaa entisestään Tarja Halosen asemaa presidenttipörssissä. Siinä missä Sauli Niinistö esiintyy julkkistarjoilijana Ukkopekka-risteilyllä juopuvien turistien seurassa ja Matti Vanhanen väistelee kysymyksiä seksisuhteistaan ilkeille toimittajille, Halonen saa viettää leppoisia kesäpäiviä suurvallan presidentin kanssa.

Presidenttiehdokkaat eivät totisesti lähde matkaan samalta viivalta.

Halonen tapasi Putinin viime vuonna joulukuun 14. päivä Pietarissa. Hän esitti tuolloin naapurimaan presidentille kutsun saapua Suomeen kalastelemaan tai hiihtelemään. Putinin piukassa päivyrissä parin päivän matka saatiin sopimaan nyt elokuun alkuun.

Tätä ennen Venäjän presidentti kävi Suomessa valtiovierailulla vuoden 2001 syyskuussa. Vierailutahti on siis suhteellisen tiheä. Neuvostoliiton päämiehet pistäytyivät täällä paljon harvemmin. Sen sijaan presidentti Urho Kekkonen kävi heitä tapaamassa joskus jopa monta kertaa vuodessa.

Niitä vierailuja odotettiin usein pelonsekaisin tuntein. Sodan jälkeisinä vuosikymmeninä maailma oli niin erilainen. Silloin elettiin YYA-Suomessa, nyt EU-Suomessa.

Putinin yksityisluonteisessa vierailussa ei ole pelon elementtejä vähimmässäkään määrin. Venäläisdiplomaattien viime syksynä esitetyt epäilyt ja arvostelut Suomen Venäjän suhteista ovat taakse jäänyttä elämää. Silloin kirvonnut kritiikki liittyi ilmeisesti Suomen tiukkaan linjaan viisumiasioissa, ulkoministeri Erkki Tuomiojan Tshetshenia-lausuntoihin sekä närkästykseen siitä, ettei Suomi ole ryhtynyt Venäjän puolestapuhujaksi EU:ssa.

Nyt Venäjän ja Suomen suhteet tuskin voisivat olla paremmalla tolalla. Maiden välinen kauppakin kasvaa kohisten. Kohta pitää olla jo huolissaan, ettemme tule riippuvaiseksi yhdestä kauppakumppanista. Voi käydä kuten 1980-luvun idänkaupassa; sen äkkinäinen romahdus toi syvän laman.

Tosin 1980-luvulla NL:n kaupan osuus oli jopa 25 prosenttia, mutta nyt Venäjän kaupassa ollaan vasta 10-15 prosentin lukemissa.

Presidentit keskustelevat tällä kertaa maittemme naapuruuteen liittyvistä asioista ja EU-yhteistyöstä. Jos Putin ja Halonen saisivat edes jotain edistystä maitten välisen maantieliikenteen sujuvuuteen, se olisi pieni askel ihmiskunnalle, mutta silti suuri harppaus suomalais-venäläiselle yhteistyölle. Jatkuvat rekkajonot itärajalla ovat yhteinen häpeämme. Eikä junamatkankaan Helsingistä Pietariin pitäisi kestää kuutta tuntia!

EU-yhteistyön merkeissä noussevat esille ympäristökysymykset ja korkean teknologian yhteistyö. Tietysti ajankohtainen terrorismi antaa aihetta sananvaihtoon. Halonen tuskin kuitenkaan ryhtyy pitämään vieraalleen ihmisoikeuksista muistuttavaa koirakoulua Tshetshenia-politiikasta, vaikka presidenttiehdokas Heidi Hautala häntä tähän ystävällisesti opasti (TS 29.7.). Karjalan palauttamisesta ei myöskään tehdä Kultarannassa riitaa.

Kesän ruokakeskustelukaan ei välttämättä vaadi enää uusia ulottuvuuksia, vaan presidentit tyytynevät nauttimaan suomalaisia herkkuja ilman lisäheittoja edes Italian tai Ranskan suuntaan.

Kun Turulla tuntuu olevan esikoisoikeus Putiniin, tämä on herättänyt muualla jo kateutta. Oululaisen Kalevan toimituspäällikkö Kyösti Karvonen onnitteli kolumnissaan (25.7.05) Turkua "uudesta Putin-kaappauksesta" ja irvaili samalla, "olisiko kysymys sen kuuluisan Turun taudin yhdestä ilmentymästä".

Karvonen kuitenkin tietää, että Putinin Turun-yhteydet ovat niiltä vuosilta, jolloin tämä kuului Pietarin kaupungin johtoportaaseen. Niiltä ajoilta Putinille on jäänyt turkulaistuttuja kaupunginjohtaja Armas Lahoniitystä Hansaprintin toimitusjohtajaan Esa Honkaan . Karvonen muistuttaakin, että Leningrad/Pietari on ollut Turun ystävyyskaupunki jo vuodesta 1953 alkaen ja että tällaisille yhteyksille Venäjällä annetaan yhä suuri arvo.

Toivotaan toki, että Putin ehtisi joskus sinne Ouluunkin. Itä-Suomen pääkaupungista Helsingistä ei ole niin väliä. Tampereelle ei kannata mennä, sillä siellähän on jo Lenin-museo. Kahta suurta ei sovi niin pieneen sisä-Suomen kaupunkiin.