Matti Vanhasen kolumni: Tsunami ei unohdu

TS/
TS/

MATTI VANHANEN

Tapaninpäivän hyökyaalto sai meilläkin nimekseen tsunami - maanjäristyksen aiheuttama vesimassa, joka katkaisi noin 300 000 ihmisen elämän. Raivaustyöt tuhoalueella jatkuvat edelleen ja kansainvälistä apua alueella tarvitaan vielä vuosia.

Suomalaisille onnettomuudesta muodostui myös rauhanaikamme suurin onnettomuus. Suru jatkuu lukuisissa kodeissa, ja vielä yli 30 suomalaista on kateissa tai tunnistamatta.

Saimme tällä viikolla presidentti Martti Ahtisaaren johtaman onnettomuuden tutkijalautakunnan raportin ja suositukset. Lautakunta oli ripeässä aikataulussa tehnyt perusteellista työtä.

Heti onnettomuuden jälkihoidon ensimmäisen ns. evakuointivaiheen päätyttyä eri ministeriöissä on ryhdytty onnettomuuden kokemusten valossa uudistamaan toimintatapoja ja varautumaan myös tällaisiin maailmalla yht´äkkiä tuhansia suomalaisia koskeviin onnettomuuksiin. Näissä onnettomuuksissa ei pelastustoimissa voida jäädä odottamaan vain kyseisten maiden omien pelastustoimien riittävyyttä, vaan sinne on mentävä itsekin mukaan.

Tapahtuneesta on paljon opittavaa. EU-maiden keskenkään tiedot tapahtuman kulusta eivät kulkeneet riittävällä tavalla. Meidän ja muiden olisi pitänyt saada koottua informaatiota, mitä tapahtui, jotta myös toimiin voidaan ryhtyä. Nyt tällaista tilannekuvaa ei syntynyt.

Tapaninpäivän kuluessa onnettomuuden laajuus ei selvinnyt, vaikka varmasti ainakin osalla kyseisten maiden viranomaisista oli kuva tuhojen laajuudesta. Keskellä omaa pelastustyötä ei voimia ilmeisesti käytetty muiden informoimiseen. Meiltä puuttuvat tällaiset selkeät kansainväliset toimintatavat.

Suomessa keskitettyyn operaatioon vaikutti myös inhimillinen sattuma. Järjestelmämme ei kyennyt tuottamaan keskitettyä kokonaiskuvaa, jonka perusteella päättäjät olisi hälytetty liikkeelle. Edes kansainväliset uutistoimistot eivät siihen nyt kyenneet. Tieto olisi pitänyt kyetä kokoamaan tiedon siruista ja analysoimaan se. Kyky tällaiseen on meillekin saatava.

Sattumasta puhun siksi, että valtiosihteerini Risto Volanen oli koko tapaninpäivän etsinyt viranomaisilta, tiedotusvälineistä ja verkoista informaatiota. Tietoa ei vain löytynyt. Hänen tiedonetsintänsä oli jatkunut yli puolenyön.

Rouva Volanen ei kuitenkaan ollut saanut unta. Hän oli huolissaan, koska perheen poika oli matkalla Thaimaassa. Rouva herätti valtiosihteerin kello neljän aikaan katsomaan tekstitelevisiota, jossa kerrottiin Thaimaan joidenkin maakuntien evakuoinnista. Tämän jälkeen perhe kuunteli viiden ja kuuden uutiset ja sai vähin vaurioin selvinneellä eteläisellä saarella eristyksissä olleen pojan tekstiviestin uusista maanjäristysvaroituksista. Hyvin pienistä oireista pääteltiin, että tiedot ovat kehittymässä huonompaan suuntaan.

Tällöin valtiosihteeri, ilman hälytysjärjestelmien tuottamaa tietoa tai analyysiä, päätteli, että valmiuspäälliköt on kutsuttava koolle. Tätä ennenhän luonnollisesti tapaninpäivän kuluessa jokainen viranomainen oli reagoinut omalta paikaltaan ja monia toimia oli käynnistetty.

Volanen soitti minulle ja kertoi kutsuneensa valmiuspäälliköt koolle. Kuuntelin hänen näkemyksensä ja tein johtopäätöksen, että valmiuspäälliköiden on arvioitava tehtyjen toimenpiteiden riittävyys ja tarvittaessa evakuointitarve.

Siinä päällimmäisenä ei ollut tieto tai käsitys kuolleiden tai loukkaantuneiden määrästä, vaan ennakoiva näkemys siitä, että alueella saattavat kulkutaudit tai rikollisuus levitä ja varsinkin loukkaantuneiden kohdalla olosuhteet käyvät nopeasti sietämättömiksi ja paikalliset resurssit eivät riitä hoitoon.

Kun aikaa oli kulunut jo liikaa, samalla sovittiin, että johto-organisaatiosta tehdään matala ja tehokas ja yhteistyökumppanit kytketään suoraan mukaan operatiiviseen johtoon. Tämän tapahtumasarjan vuoksi läksimme liikkeelle ennen tietojen tuloa ja ilman sitä evakuointipäätös olisi tehty myöhemmin.

Tutkijalautakunnan raportin tärkein johtopäätös oli, että millään Suomesta tehdyllä toimella ei onnettomuudessa menehtyneistä ketään olisi voitu pelastaa. Toiminnan organisointi perustuikin heti alussa siihen käsitykseen, että uhrit - joiden lukumäärästä ei ollut pienintäkään arviota - olivat menehtyneet muutamissa minuuteissa, ja siksi huomio on kiinnitettävä loukkaantuneisiin ja muihin matkustajiin, joista monet ovat varmastikin menettäneet kaiken muun paitsi päällään olevat vaatteet.

Ministeriöiden tuottamat ja Ahtisaaren tutkijalautakunnan nyt esittämät johtopäätökset ja toimintasuositukset käydään kaikki läpi, ja koko hälytys- ja pelastusjärjestelmämme on muokattava vastaamaan myös tällaisiin maailmalla tapahtuviin onnettomuuksiin. Kaiken kritiikin keskellä haluan kuitenkin - kuten tein evakuoinnin päättyessä.- kiittää sitä, että suomalaisilla on hyvä kriisivalmius. Meillä on paljon harjoitelleita organisaatioita, joiden osaamista nyt tarvittiin. Meillä julkinen valta ja järjestöt ja yritykset pystyvät hyvään yhteistyöhän. Tätä kaikkea harjoitustoimintaa on jatkettava ja yhteistyön tiivistämistä lisättävä.

Kirjoittaja on pääministeri ja Suomen keskustan puheenjohtaja.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.