Eläkeputki imaisee liian
aikaisin pois työelämästä

LEHTIKUVA<br />Muun muassa Telia-Sonera ja sen tytäryhtiöt ovat käyttäneet hyväkseen eläkeputkea väen vähennyksissä.
LEHTIKUVA
Muun muassa Telia-Sonera ja sen tytäryhtiöt ovat käyttäneet hyväkseen eläkeputkea väen vähennyksissä.

Vaikka tänä vuonna voimaan tulleen eläkeuudistuksen tärkein tavoite on eläköitymisiän nostaminen, eläkeputki tuntuu olevan melkein yhtä vetävä kuin ennenkin. Taloussanomien julkaisemien (19.4.) tietojen mukaan ainakin parikymmentä yritystä on viime aikoina ilmoittanut käyttävänsä eläkejärjestelyjä hyväksi väen vähennyksissä.

Kun yrityksen hetkellinen etu edellyttää työntekijöiden määrän supistamista, ei ajatella eläkepolitiikan yleviä tavoitteita. Unhoon jäävät myös väestöennusteet, jotka lupailevat lähivuosille työvoimapulaa.

Yt-neuvotteluissa työnantaja tavoittelee vain säästöjä, ja työntekijöiden suurin huoli on supistusten toteuttaminen mahdollisimman pehmeästi. Molempien osapuolten pyrkimyksiin sopii työttömyyseläkkeen odottelu eli eläkeputki. Se takaa 55-vuotiaan työntekijän perustoimeentulon eikä maksa työnantajalle paljon.

Pidennetyn päivärahakauden jälkeen voi 60-vuotiaana siirtyä työttömyyseläkkeelle eli kokonaan työelämän ulkopuolelle. Käytännössä jo päivärahaputkeen siirtyminen merkitsee hyvästejä työmaailmalle, vaikka muodollisesti ansiosidonnaista päivärahaa saava on työtön työnhakija.

Työttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä oli vuoden 2001 taantuman aikana lähes 15 000 henkilöä. Sen jälkeen eläkeputkeen siirtyneiden joukko on supistunut hyvin hitaasti. Viime vuonnakin 10 500 työntekijää siirtyi saneeraustilanteessa ansiosidonnaiselle päivärahalle odottelemaan työttömyyseläkkeelle pääsyä.

Ainoastaan osa-aikaeläkkeelle siirtyvien määrä on ehtojen tiukennuksen takia voimakkaasti vähentynyt. Kaikkiaan viime vuonna runsaat 6 1000 suomalaista siirtyi kokonaan tai osittain eläkkeelle.

Väljä eläkeputki on johtanut siihen, että saneeraustilanteissa henkilöstön vähennykset ovat painottuneet vanhempaan ja kokeneimpaan päähän. Tämä sopii huonosti pyrkimyksiin pidentää työuria loppupäästä. Toisaalta eläkeputki on ollut hyvä toimeentulon turva tilanteessa, jossa uutta työtä ei juurikaan ole ollut tarjolla.

Järjestelmän suurin heikkous on siinä, että se on ajanut ihmisiä aivan liian nuorina eläkeläistunnelmiin. Oli hyvin perusteltua, että suuren eläkeremontin yhteydessä eläkeputki päätettiin sulkea. Työttömyyseläkkeelle pääsevät vain vuonna 1949 tai aikaisemmin syntyneet, joten eläkeputken käyttö loppuu vähitellen.

Eläkeputken tilalle tulee työttömyyskorvausputki, jossa oleva pysyy ainakin periaatteessa työelämän käytössä. Pitäisi päästä siihen, että myös käytännössä uudelleen työllistyminen olisi nykyistä todennäköisempää ja nopeampaa. Työn kysynnän ja työhalujen kasvattaminen edellyttää muutoksia moniin lakeihin ja käytäntöihin. Eläkejärjestelmän uudistaminen ei yksin riitä kansantalouden kasvu- ja uudistumiskyvyn eli dynaamisuuden kasvattamiseen.