Odotettu fuusio selkeyttää
Suomen telakoiden tilannetta

Maanantaina vahvistettu yhtiöjärjestely selkeyttää suomalaisten telakoiden omistusrakennetta ja vahvistaa emoyhtiöiden rahoitusta. Näin uudelleenorganisointi toivottavasti myös lisää tilaajien luottamusta telakoita kohtaan.

Norjalainen Aker Kvaerner -konserni jakautuu kahteen päätoimialaan. Öljy-, kaasu-, konepaja- ja rakennusteollisuus muodostavat Aker Kvaerner -yhtiön. Konsernin telakat muodostavat Aker Yardsin. Tähän sijoittuu 13 telakkaa Euroopassa ja yksi Brasiliassa, mukana siis myös Turussa ja Helsingissä toimiva Kvaerner Masa-Yards sekä raumalainen Aker Finnyards.

Uuden laivanrakennusyhtiön ulkopuolelle holding- ja "roskayhtiö" Kvaerneriin jää pysyväksi ongelmaksi muodostunut amerikkalainen Philadelphian telakka. Suomalaiset Masa-Yards ja Finnyards sen sijaan ovat uuden telakkayhtiön parhaita ydinosia. Niiden yhdistäminen ei ole yllätys, sillä yhteenliittämisestä on puhuttu jo vuodesta 2001, jolloin Akerin pääomistaja Kjell-Inge Røkke sai määräysvallan myös vaikeuksiin ajautuneessa Kvaernerissä. Vuonna 2002 Akerin ja Kvaernerin telakat organisoitiin yhteiseen hallinnointiyritykseen Aker Kvaerner Yardsiin. Uuden telakkayhtiön perustaminen on luonnollinen jatko näille aikaisemmille toimille.

Pitkään odotettu telakkafuusio sai vauhtia Røkken maksuvaikeuksista. Nyt julkistettuun uudelleenorganisointiin sisältyy velkojen järjestelyjä ja uuden osakepääoman hankintaa pörssilistauksen avulla. Rahoittajat tukevat järjestelyjä, mutta epävarmempaa on, miten sijoittajat suhtautuvat osakemyynteihin.

Suomalaiset telakat saman katon alle yhdistävän yhtiön muodostaminen mahdollistaa kustannussäästöjä esimerkiksi hankinnoissa. Tällaista yhteistyötä on aikaisemminkin harjoitettu, ja se sai uutta vauhtia Finnyardsin toimitusjohtajan Yrjö Julinin tultua Masa-Yardsin johtoon.

Uuden yhtiön sisällä Turun, Helsingin ja Rauman telakat ovat kilpailutilanteessa keskenään ja Aker Yardsin muiden yksikköjen kanssa. Turun telakka on keskittynyt suuriin risteilijöihin, mutta myös kaasutankkereiden ja muiden erikoisalusten rakennustaito on tallella. Pienemmän kokoluokan risteilijät ovat olleet Helsingin telakan ominta alaa, mutta nyt valmisteilla on vain yksi jäänmurto- ja huoltoalus Venäjälle. Murtajia ja erikoisaluksia on rakennettu autolauttojen ohella myös Raumalla.

Norjalaisomistajien järjestelyjen yhteydessä ei viitata toiminnan keskityksiin Suomessa. Masa-Yardsin tulostiedotteen mukaan omistajan strategiana on jatkaa laivanrakennuskapasiteetin tarjoamista sekä Turun että Helsingin telakoilta.

Aker Kvaernerin telakoiden yhdistäminen ei sellaisenaan tuo kipeästi kaivattuja uusia tilauksia, jotka ovat edellytyksenä kolmen suomalaisen telakan olemassaololle. Finnlinesin suurtilaus menetettiin Italiaan, koska Finnyardsin kokonaispaketti rajoitusjärjestelyineen ei ollut riittävän hyvä. Tämän kokonaiskilpailukyvyn parantaminen on yhtä kiireistä kuin ennen fuusiota.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.