Knut Draken aliokirjoitus: Turun tuomiokirkko oli alunperin puinen

Vuoden 1300 paikkeilla rakennettu puukirkko Smoolannin Granhultissa antaa Knut Draken mukaan käsityksen siitä, minkä näköinen Turun puusta rakennettu tuomiokirkko aikoinaan on voinut olla. - Kuva teoksesta M. Ullén, Medeltida träkyrkor 1. Stockholm 1983.
Vuoden 1300 paikkeilla rakennettu puukirkko Smoolannin Granhultissa antaa Knut Draken mukaan käsityksen siitä, minkä näköinen Turun puusta rakennettu tuomiokirkko aikoinaan on voinut olla. - Kuva teoksesta M. Ullén, Medeltida träkyrkor 1. Stockholm 1983.

Paavali Juustenin 1570-luvulla kirjoitetun piispankronikan mukaan Maunu I, joka toimi Turun piispana 1291-1308, siirsi piispanistuimen Räntämäeltä eli Koroisista Unikankareen kukkulalle ja sille pystytetty tuomiokirkko vihittiin juhlallisesti käyttöön vuonna 1300.

Kronikassa ei sanota kirkon ulkomuodosta mitään, tekstissä lukee ainoastaan, että se pystytettiin ubi nunc est ecclesia lapidea constructa eli paikkaan, mihin nykyinen kivikirkko on rakennettu. Epäsuorasti siitä saa kuvan, että piispa Maunun tuomiokirkko oli puusta rakennettu, mutta Henrik Gabriel Porthanin ajoilta lähtien tutkijat ovat olleet yksimielisiä siitä, että kyseessä oli nykyinen tuomiokirkko sen varhaisemmassa hahmossa.

Luotettavia lähdetietoja kivisestä kirkosta löytyy kuitenkin vasta 1425. Käsitykset tuomiokirkon rakennushistoriasta olivat Porthanin aikoihin hyvin epämääräisiä ja vasta 1920-luvulla niistä saatiin vähän tarkempia tietoja.

Kirkossa suoritettiin 1920-luvulla perusteellinen korjaustyö, jonka yhteydessä runkohuoneen ja sakariston lattiat uusittiin ja sisätilojen seinistä poistettiin keskiajan jälkeiset rappauspinnat. Lattioiden alta löytyi silloin aikaisemmin tuntemattomia rakenteita ja muuripinnoissa tuli eri rakennusvaiheiden jättämiä jälkiä näkyviin.

Tutkijoiden käsityksiä

1920-luvun korjaustöiden tavoitteena oli mahdollisimman pitkälle palauttaa tuomiokirkko alkuperäiseen asuunsa ja tämän vuoksi suoritettiin siellä arkeologi Juhani Rinteen johdolla rakennushistoriallisia tutkimuksia. Tutkimustulosten pohjalta julkaisi Rinne 1941 tuomiokirkon rakennushistorian, jossa hän toteaa, että nykyisellä kivikirkolla on täytynyt olla puinen edeltäjä, jonka hän ajoitti 1200-luvun alkuun.

Puukirkosta ei kylläkään ollut mitään jälkiä löytynyt, mutta sakaristossa suoritetuissa tutkimuksissa oli selvinnyt, että vanhin osa kirkosta oli harmaakivinen sakaristo, jonka eteläpääty edelleen on näkyvissä runkohuoneen pohjoisseinässä. Rin-teen mielestä oli itsestään selvää, että tämä sakaristo, jonka hän ajoitti 1220-luvulle, oli pystytetty paikalla olleen puisen seurakuntakirkon pohjoiskylkeen.

Tuomiokirkossa toimi tutkijana myös historian maisteri Iikka Kronqvist . Hän oli monessa asiassa Rinteen kanssa eri mieltä, mutta hänkin piti itsestään selvänä, että Unikankareella alun peri oli sijainnut puukirkko. Hän ajoitti sen kuitenkin 1200-luvun puoleenväliin ja arveli, että se oli toiminut tänne perustetun saksalaisen kauppiasyhdyskunnan kirkkona. Tämä kirkko purettiin sitten 1280-luvulla, kun samaan paikkaan ryhdyttiin uutta tuomiokirkkoa rakentamaan.

Tuomiokirkon vihkimisen 600-vuotismuiston kunniaksi julkaistiin vuonna 2000 Kansallispyhäkkö -niminen juhlakirja, jossa Carl Jacob Gardberg esittää oman näkemyksensä tuomiokirkon rakennushistoriasta.

Kronqvistin kanssa hän on yhtä mieltä siitä, että Turun kaupungin edeltäjänä on toiminut saksalainen kauppapaikka, jonne 1200-luvun puolessa välissä on pystytetty puukirkko.

Sen viereen on 1260-luvulla rakennettu harmaakivinen sakaristo, joka puolestaan sai väistyä, kun tiilituomiokirkkoa ryhdyttiin piispa Johannes I:n toimesta pystyttämään vuoden 1286 jälkeen.

Tähän vakiintuneeseen puukirkkoteoriaan tuli vuonna 2002 särö, kun keskiajan arkeologi ja kirkkotutkija Markus Hiekkanen osoitti, että hypoteesi saksalaisesta kauppapaikasta on tuulesta temmattu olettamus ilman todellisuuspohjaa ja että Turun kaupunki ilmeisesti on perustettu vuoden 1290 paikkeilla ennestään rakentamattomalle alueelle (TS 27.12.2002).

Hänen näkemyksensä mukaan kaupungin perustajina toimivat silloin kuningasvalta, kirkko jo dominikaaniveljestö yhdessä.

Koroisten lähetysasemasta oli 1200-luvun kuluessa tullut itsenäinen piispanistuin, joka tarvitsi kaupungin sijoituspaikakseen ja tämä oli yksi tärkeä syy Turun kaupungin perustamiseen ja uuden tuomiokirkon rakentamiseen

Koroisissa oli puinen tuomiokirkko

Jos Turun kaupunki tosiaan on peräisin 1200-luvun lopulta, niin tuntuu mahdottomalta, että tänne olisi muutaman vuoden sisällä ensin rakennettu puukirkko ja sen viereen kivisakaristo, jonka jälkeen nämä olisi purettu pois antamaan tilaa suurelle tiilikatedraalille.

Yhtä hankalalta tuntuu ajatus, että uuden tuomiokirkon rakentaminen olisi alkanut pienen harmaakivisakariston rakentamisella 1280-luvulla ja että se muutaman vuoden kuluttua olisi todettu liian pieneksi ja korvattu vähän isommalla sakaristolla, joka liittyi uuteen tiilikatedraaliin.

Yksi varteenotettava vaihtoehto on, että vuonna 1300 vihitty tuomiokirkko oli puurakennus.

Ajatus ei ole mahdoton. Olivathan nykytietojen mukaan kaikki muutkin manner-Suomen kirkot 1420-luvulle saakka puusta rakennettuja ja Koroisissa oli puinen tuomiokirkko 1230-luvulta lähtien ollut käytössä.

Sitä paitsi on tuskin ollut mahdollista 1290-luvulla rakentaa mahtava kivikirkko äskettäin perustettuun uuteen kaupunkiin.

Nousiaisten ja Mynämäen kirkot identtisiä

Puutuomiokirkon puolesta puhuu myös se tosiseikka, että Varsinais-Suomen vanhimmat kiviset seurakuntakirkot ovat rakenteidensa kannalta niin samantapaisia kuin tiilituomiokirkko sen alkuperäisessä asussaan.

Nousiaisten kirkolla on samanlainen viisisivuinen kuori kuin tuomiokirkolla alkuvaiheessaan oli. Molemmissa kirkoissa on myös samanlaisista muototiilistä muodostettuja yksityiskohtia. Seinissä säilyneistä koristeellisista pilastereista saa sen kuvan, että kirkot olivat samaan aikaan rakenteilla ja että muuraustyöt molemmissa kirkoissa ovat samaan aikaan keskeytyneet. Jatkossa runkohuoneet sekä Turussa että Nousiaisissa varustettiin samanlaisin tiiliholvein, joita kannattavat yksinkertaiset neliskulmaiset pilarit.

Mynämäen kirkon ja tuomiokirkon välinen samankaltaisuus on vielä selvempi. Mynämäen kirkkosali on melkein täydellinen kopio tuomiokirkon runkohuoneesta sen varhaisessa muodossa. Molemmissa tapauksissa on kyse kolmilaivaisesta hallista, jossa keskilaiva on puolta leveämpi kuin yksi sivulaiva. Pilarit, holvit ja ikkunat ovat samaa muotoa ja ulkoseiniä tukevat samantapaiset tukipilarit. Jopa tuomiokirkon sakariston ja asehuoneen toiseen kerroksen johtaneita ovia on Mynämäellä jäljitelty, vaikka ne tuskin siellä ovat olleet tarpeellisia. Mynämäellä on rakennusmateriaalina harmaakivi ja Turussa tiili, mutta muuten kirkkojen runkohuoneet ovat olleet jokseenkin identtisiä.

Näyttää siltä, että tuomiokapitulin palveluksessa 1400-luvun alussa on ollut kaksi rakennusmestaria, joista toinen on aloittanut tiilituomiokirkon ja Nousiaisten kirkon rakentamisen ja toinen on vienyt nämä työt loppuun ja tämän lisäksi vielä pystyttänyt komean harmaakivikirkon Mynämäelle.

Läpi 1300-luvun on Turussa ilmeisesti tultu toimeen puusta rakennetulla tuomiokirkolla. Emme tiedä minkä näköinen se on ollut, mutta Smoolannin Granhultissa on säilynyt vuoden 1300 paikkeilla rakennettu puukirkko, johon kuuluu hirsistä salvottu runkohuone, kapeampi kuori, sakaristo ja asehuone. Kyseessä on mittakaavaltaan pieni seurakuntakirkko, mutta silti se voi antaa kuvan siitä, minkä näköinen Turun puusta rakennettu tuomiokirkko aikoinaan on voinut olla.

Kirjoittaja on eläkkeellä oleva Turun museotoimenjohtaja. Teksti perustuu artikkeliin torstaina julkistetussa teoksessa "Kaupunkia pintaa syvemmältä - arkeologisia näkökulmia Turun historiaan" . KNUT DRAKE

Knut Drake on eläkkeellä oleva Turun museotoimenjohtaja.
Knut Drake on eläkkeellä oleva Turun museotoimenjohtaja.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.