Pääkirjoitus 30.9.2003:
Kiina-ilmiön paineessa
vanhat keinot riittämättömiä

Osmo Soininvaara vaati työllisyyspolitiikan uudistamista Kiina-ilmiön takia.
Osmo Soininvaara vaati työllisyyspolitiikan uudistamista Kiina-ilmiön takia.

Niin sanotun Kiina-ilmiön vaikutuksista on Suomessa alettu keskustella yhä vilkkaammin, mikä onkin todella tarpeen. Vihreän liiton puheenjohtaja Osmo Soininvaara osui naulankantaan puoluevaltuuskunnan kokouksessa luonnehtiessaan Kiinan talousnousua mittasuhteiltaan ainutlaatuisen merkittäväksi ilmiöksi.

Kiina vetää puoleensa lähinnä suorittavaa työtä, johon ei tarvita kovin suurta ammattitaitoa. Hyvin koulutetun ammattiväen työpaikat eivät välttämättä ole uhattuina, mutta vajavaisen tai vanhentuneen ammattitaidon takia työttömiksi joutuneiden asema muodostuu entistä vaikeammaksi. Tilanteen korjaamiseen tarvitaan uusia keinoja, sillä nykyiset eivät ole toimineet edes korkeasuhdanteen aikana.

Soininvaaran ja monen muun ideat tämän sitkeän rakennetyöttömyyden vähentämiseksi painottuvat matalan tuottavuuden palvelualojen kasvattamiseen. Aiemmin on katsottu, että emme voi elää toinen toistemme paitoja pesemällä, mutta nykyisin ajatellaan, ettei tällaisessa työssä sinänsä ole mitään vikaa, kunhan rinnalla kukoistaa korkeatasoinen vientituotanto.

Palvelualojen kehittymättömyys Suomessa johtuu siitä, että kuluttajan ei kannata näistä palveluista maksaa eikä työnantajilla ole varaa palkata työvoimaa. Tilanne olisi korjattava työllistämisen kuluja alentamalla, mikä mahdollistaisi myös halvemmat hinnat.

Keskeisessä asemassa tähän tavoitteeseen pääsemiseksi ovat veropolitiikka ja sosiaaliturvan rahoitus. Hallituksen ohjelmaan sisältyvä työnantajamaksujen porrastus on oikeansuuntainen toimi, joka pitäisi toteuttaa viivyttelemättä, kuten Soininvaarakin ehdotti.

Tarvitaan myös työntekoon kannustavaa tulonsiirtojen ja palkkatulojen yhteensovittamista, mutta vihreiden kuningasajatus perustulo eli kansalaispalkka tuskin on sellaisenaan toteutettavissa.

Keskustelluin viime aikojen verotuksen uudistusesitys oli Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtajan Pentti Vartian esitys kaikille samaan veroprosenttiin siirtymisestä.

Tasaveroon siirtymiseen liittyy perustulon elementti, jos pienet tulot pidetään verovapaina. Tällainen malli on tutkimisen arvoinen. Kokemuksia on saatavissa Ruotsista, missä valtionveron raja on nostettu keskituloluokkiin ja sen yläpuolella porrastuksia on vain kaksi.

Paineet hallitusta kohtaan työn kysyntää nostavien verouudistusten toteuttamiseksi ovat kiihtymässä. Hoputtajien joukkoon liittyi myös SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen, joka lehtihaastattelussa (Kaleva 29.9.) vaati hallitusta nopeuttamaan yritysverouudistusta.

Ihalainen edellytti hallituskauden kestävää linjausta. Suotavaa olisi, jos löydettäisiin kestävämpi ratkaisu. Yritysverotuksen uudistukseen ei myöskään voida asettaa Ihalaisen väläyttämiä ennakkoehtoja, joissa muun muassa työnantajamaksujen alennus rajataan ulkopuolelle.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.