Aimo Massisen kolumni 27.9.2003:
Presidenttiä painostetaan Nato-ruotuun

Aimo Massinen on Turun Sanomien päätoimittaja.
Aimo Massinen on Turun Sanomien päätoimittaja.

Nyt se Nato-vyörytys, suoranainen rynnäkkö, on jälleen alkanut. Vielä eduskuntavaalien edellä ja Irakin sodan aikaan sanottiin, ettei ainakaan tällä vaalikaudella ole mitään tarvetta muuttaa Suomen turvallisuuspolitiikan peruslinjaa.

Mutta runsaan viikon sisällä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkamme nopeasta täyskäännöksestä on tullut ainakin ns. asiantuntijoiden keskuudessa lähes elämän ja kuoleman kysymys. Hallitusta ja varsinkin tasavallan presidentti Tarja Halosta painostetaan johdattamaan ymmärtämätön kansa oikealle tielle.
Ensimmäisenä oli liikkeellä Euroopan sotilaskomitean suomalainen puheenjohtaja, kenraali Gustav Hägglund , joka totesi vaikuttavan siltä, että Eurooppaan tulee yhteinen puolustus muodossa tai toisessa. Hänen mukaansa se on myös Suomen etu ja että sitä kannattaa ajaa täysin palkein.

Sitten kantoi kortensa kekoon eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Kauko Juhantalo , joka oli uuden luottamustehtävän myötä omaksunut myös uudelleen ajattelun. Hänen mukaansa Suomi ei voi seurata sivusta, kun EU:n puolustusyhteistyössä tapahtuu ja korosti yhteyttä Natoon. Kansanäänestystä Juhantalo pitää Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä täysin turhana.
Ministeri Max Jakobson on ajanut Suomea Natoon jo vuosikausia. Jos hänen ennustuksensa (ja toiveensa) olisi toteutunut, Suomi olisi ollut jo vuosia yhdessä Ruotsin ja Itävallan kanssa Naton jäsen. Mutta vaikka Jakobson on viisas ja vaikutusvaltainen mies, Ruotsi ja Itävaltakaan ei ole ottanut ohjeesta vaarin.

Jakobson ei ole kuitenkaan vielä antanut periksi, kuten hänen tuore kirjansakin osoittaa. Viime lauantain Hesarin kolumnissaan Jakobson opasti Suomen ulkopoliittista johtoa toteamalla, että viitteelliset lausunnot eivät riitä, vaan tarvitaan suoraa puhetta, jotta tavallinen kansakin ymmärtäisi mistä on kysymys.
Jotta Jakobsonin sanoma menisi varmasti perille HS:n vastaava päätoimittaja Janne Virkkunen jatkoi seuraavana päivänä vielä selväsanaisemmin, että Suomen johtavien poliitikkojenkin olisi syytä ryhtyä valistamaan kansalaisia siitä, että liittoutuminen Euroopan tasolla myös puolustusasioissa on lähikuukausina edessä.

"Siihen työhön tarvitaan kaikkia. Myös tasavallan presidentti Tarja Halosta, jolla poikkeuksellisen kansansuosionsa johdosta on merkittävä vaikutusvalta suomalaisessa keskustelussa", Virkkunen kirjoitti.

Pitäisikö Halosen uhrata siis suosionsa Nato-jäsenyydelle?
Puolustusvoimain komentaja, amiraali Juhani Kaskeala jatkoi vyörytystä toteamalla maanpuolustuskurssin avajaisissa, että Suomen liittyminen EU:n hahmotteilla olevaan yhteiseen puolustukseen ja maiden keskinäisiin turvallisuustakuisiin edellyttää käytännössä myös liittymistä Natoon. Turvatakuujulistus ilman Nato-jäsenyyttä on hänen mukaansa "varsin köykäinen paperi".

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen venkoilee vielä vähän vastaan kehittämällä Suomen linjalle termin "aikaansa seuraava liittoutumattomuus", eräänlaisen savolaisen Nato-option.

Santahaminan saunalla päätoimittajien briifaustilaisuudessa Kääriäinen korosti, ettei meillä ole mitään syytä hötkyillä ratkaisujen kanssa, mutta vastuu on tietysti tässäkin kuulijoilla, sillä sutkilla savolaisella on kyllä kokemusta äkkinäisistä takinkäännöistä.
Pääministeri Matti Vanhanenkin yrittää jarrutella toteamalla, että kysymys EU:n turvatakuistakin on vielä täysin auki. Myöskään ulkoministeri Erkki Tuomioja ei usko turvallisuustakuita antavan puolustusytimen syntyyn. Tuomiojan mielestä Suomella ei ole nyt turvallisuusvajetta eikä siis syytä luopua liittoutumattomuudesta, sillä onhan liittoutumattoman Suomen edustaja nytkin EU:n sotilaskomitean puheenjohtaja!

Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen ei ole vähään aikaan sanonut turvallisuuspolitiikasta mitään, mutta hänen mielestään Suomen tunnetusti pitäisi mennä EU:n kaikkiin mahdollisiin ytimiin - ja sitä kautta myös Natoon. Myöskään oppositiojohtaja Ville Itälän kannasta ei ole epäselvyyttä: Suomi Natoon, mars, mars!
Ratkaisevan sanan Suomen turvallisuuspoliittisesta linjasta sanoo kuitenkin tasavallan presidentti. Alistuuko Tarja Halonen painostukseen? Onko meidän oltava kaikissa ytimissä mukana maksoi mitä maksoi? Voiko Suomi tehdä turvallisuuspolitiikassaan näin jyrkän käännöksen ilman kansanäänestystä?

Kovia kysymyksiä, joihin saadaan ehkä vastauksia jo lähiaikoina - tai sitten ei.

AIMO MASSINEN

(02) 269 3291
aimo.massinen@turunsanomat.fi