Juhani Heimosen kolumni 25.9.2003
Oikeustaju koetteilla

Kirjoittaja on Turun Sanomien pääkirjoitustoimittaja.<br />   
Kirjoittaja on Turun Sanomien pääkirjoitustoimittaja.
   

Suomalaisten oikeustaju on joutunut viime aikoina koetteille. Tässä muutama esimerkki.

Turkistarhauksen vastustajat iskivät Kokkolan Lahnakoskella ja päästivät yön pimeyden turvin 7800 minkkiä karkuteille. Teko oli silkkaa ekoterroria, suunnitelmallista ja tarkoituksellista tuholaistoimintaa.

Vaan mikä oli partisaanien elkein iskiessä, kun oikeusvaltion ylisiltä oli juuri kantautunut lohdullinen viesti.

Korkein oikeus lievensi eläinaktivistien hovioikeustuomiota ehdollisesta sakoiksi. KKO katsoi, että suodenniemeläiselle turkistarhalle vuonna 1998 tunkeutuneet hulinoitsijat rikkoivat vain julkis-, ei kotirauhaa.

Rankaisemisen linja on näissä rikoksissa lempeä, näytön ja syyttämisen kriteerit sitä tiukemmat.

Valtionsyyttäjä antoi elokuussa ihmetystä herättäneen päätöksen, joka liittyi lukuisiin turkistiloilla 2000 - 2001 tehtyihin tihutöihin. Epäiltynä oli viisi henkilöä, mutta vain kolme sai syytteen, kukin yhden.

Näyttöä ei kuulemma ollut riittävästi siitä, että viisikko oli toiminut yhdessä.
Invalidinaisen raiskausta kesällä 2002 yrittänyt mies tuomittiin Joensuun käräjäoikeudessa yli vuodeksi vankilaan ja maksamaan uhrille 6600 euron vahingonkorvaukset.

Itä-Suomen hovioikeus muutti ehdottoman tuomion yllättäen ehdolliseksi, koska korvaussumma oli tuomitun "maksukykyyn nähden huomattavan suuri".

Sikäli ratkaisu ei ollut yllätys, että vuosi sitten samainen oikeus lievensi väkisinmakaajan vankeustuomiota, koska tällä oli vakituinen työpaikka.

HO:n perusteluista ilmenee, että Joensuun tapauksessa uhrille määrätyt kärsimyskorvaukset ovat ikään kuin osa rikoksen tekijän rangaistusta.

Samaa logiikkaa noudattaen: mitä köyhempi rikollinen sitä lievempi tuomio ja paremmat mahdollisuudet pestä itsensä rahalla puhtaaksi.

Sangen usein, ilmeisesti myös Joensuun jutussa, tuomitun maksumoraali osoittautuu heikonlaiseksi. Silloin korvauksia voi hakea Valtiokonttorilta.

Valtiokonttoria ei oikeuden määrittelemä vahingon suuruus kuitenkaan sido. Se käyttää omia, tavallisesti paljon vaatimattomampia maksutaksoja.

Eli kovin heppoisia ovat itäisen hovioikeuden perustelut "huomattavan suurten" vahingonkorvausten rangaistusvaikutuksesta.

Jos vaikutuksia on, ne kärsii nahoissaan rikoksen uhri, ei tekijä.

Yleensä rikoksentekijän rankaiseminen ja uhrille aiheutuneen vahingon korvaaminen on pidetty Suomen oikeuskäytännössä visusti erillään.

Laista tosin löytyy erilaisia kohtuullistamis-, tarkoituksenmukaisuus- ja harkintapykäliä, joihin tuomioistuimet pääsäännöstä livetessään sujuvasti tukeutuvat.

Kärsimyskorvausten mitoitusta, perusteluja ja kohdentamista maallikko joutuu ihmettelemään jos mahdollista vielä useammin kuin varsinaisia tuomioita.

Jos raiskaa puolustuskyvyttömän vammaisen tai mukiloi puolikuoliaaksi satunnaisen vastaantulijan, selviytyy muutaman tuhannen euron korvaustuomiolla.

Jos piikittelee sanomalehden pakinassa istuvaa kansanedustajaa, joutuu maksamaan saman verran kipurahaa uhrin henkisestä kärsimyksestä.

Ihmisen yksityisyys ja kunnia näyttävät olevan korvausratkaisujen valossa paljon arvokkaampia suureita kuin hänen fyysinen koskemattomuutensa.

Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki kertoi taannoin brittiläisten virkaveljiensä pöyristyksestä, kun näille valkeni sama juridis-inhimillinen epäsuhta.

Missään muussa EU-maassa eivät väkivaltarikokset ole sanktioitu yhtä höllästi kuin Suomessa. Ja kun lain rangaistukset ovat suhteellisen lievät, samaa linjaa tuppaavat noudattamaan myös rikosvahingoista määrättävät seuraamukset.

Lainsäädäntömme ja oikeuskulttuurimme kielivät arvostuksista, jotka ovat häjyjen ja puukkojunkkarien perua.

Eurooppalaisille tavoille oppiminen ottaa ilmeisesti tässäkin asiassa aikansa.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.