Toinen pääkirjoitus 24.9. 2003: Edessä kauaskantoisia ratkaisuja

Viime tammikuussa silloinen pääministeri Paavo Lipponen arvioi, että seuraavien neljän vuoden aikana ei näytä olevan mitään tarvetta tarkistaa Suomen turvallisuuspolitiikan peruslinjaa. Kokenutkaan poliitikko ei näytä pystyvän ennakoimaan, miten nopeasti asiat etenevät.

EU:n tulevaisuuskonventin otettua unionin yhteisen puolustuksen mukaan unionin perustuslakiehdotukseen Suomen on ilmeisestikin jo lähiaikoina otettava kantaa hallitusten välisessä konferenssissa EU:n puolustusytimeen. Tässä yhteydessä nousee väkisinkin esille myös Nato-jäsenyys, koska uskottava EU:n puolustus ilman Natoa ei ole käytännössä mahdollinen.

Uusi tilanne on myös käynnistänyt vilkkaan keskustelun Suomen turvallisuuspoliittisista valinnoista. Maanantaina puolustusvoimien komentaja, amiraali Juhani Kaskeala korosti, että Suomen ei tule missään tapauksessa hylätä ennalta osallistumistaan EU:n yhteiseen puolustukseen, minkä hän toi esiin jo viime marraskuussa Säkylän turvallisuuspoliittisessa seminaarissa.

Kaskealan näkemyksen mukaan Suomen liittyminen EU:n suunnitteilla olevaan yhteiseen puolustukseen ja turvallisuustakuisiin edellyttäisi käytännössä liittymistä Natoon. Kaskeala muistutti edelleen, että Suomen liittymistä EU:hun perusteltiin muun muassa turvallisuuspoliittisin syin ja kysyi, eikö olisi loogista hyväksyä unionin yhteinen puolustus integraatiokehityksen seuraavana askeleena.

Viime viikolla Euroopan sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraali Gustav Hägglund totesi vaikuttavan siltä, että Eurooppaan tulee yhteinen puolustus muodossa tai toisessa. Hän oli myös sitä mieltä, että yhteisen puolustuksen luominen EU:n sisälle on Suomen etu ja että sitä kannattaa ajaa täysin palkein.

Sotilailla näyttää olevan selvä käsitys siitä, mihin suuntaan Suomen turvallisuuspolitiikkaa tulisi kehittää. Poliitikoille reagoiminen muuttuneeseen tilanteeseen sen sijaan tuottaa vaikeuksia. Puolueissa on totuttu ajattelemaan, että Nato ja EU:n suljettu puolustusydin ovat mörköjä, jotka tulee pitää loitolla. Kesän puoluekokouksissa kävi kuitenkin ilmi, että ainakin kaikissa kolmessa suuressa puolueessa on varauduttu tarvittaessa linjan tarkistukseen. Tämä on tärkeätä, sillä lähikuukausina suomalaisia päättäjiä odottavat kauaskantoiset ratkaisut.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.