Pääkirjoitus maanantaina 22. 9. 2003:
Latvian EU-tulos vahvistaa
koko Baltian yhtenäisyyttä

Rockoopperalla höystetty EU-kampanjointi johti myönteiseen tulokseen viikonvaihteessa Latviassa. Kansanäänestyksen kirkkaat numerot sementoivat koko Baltian EU-jäsenyyden, joka toteutuu ensi vappuna.

Baltian keskimmäisen maan äänestäjät asettuivat Euroopan unionin kannalle yhtä selvästi kuin virolaiset; etelänaapurissa Liettuassa EU:n kannatusluvut olivat vieläkin korkeammat. Aktiivisuutta osoittaa, että uurnilla kävi Latviassa noin miljoona kansalaista; sopii muistaa, että noin puoli miljoonaa Latvian venäjänkielistä asukasta on vailla kansalaisuutta ja siten myös äänestysoikeutta.

Latvian tulos vahvistaa koko Baltian alueen yhtenäisyyttä sekä Baltian ja Pohjoismaiden keskinäisiä suhteita; samalla se vaikuttaa Itämeren asemaan Euroopan unionin sisämerenä. Kun koko kansanäänestysten kierros on nyt takana, Suomen voimakkaasti ajama pohjoinen ulottuvuus saa uusia sävyjä ja vivahteita myös EU:n suhteissa tuleviin itänaapureihinsa Venäjään, Valko-Venäjään, Ukrainaan ja Moldovaan.

Itäisen Keski-Euroopan valtioiden ja kolmen Baltian maan yhteistyölle avautuu niin ikään entistä tiiviimpiä mahdollisuuksia.

Tulosnumeroista on luettavissa, että jäsenyyden kannalle asettui merkittävä osa myös niistä venäjänkielisistä äänestäjistä, joilla on Latvian kansalaisuus - siitä huolimatta, että tulos ei ollut yhtä selvä Itä-Latvian keskuksessa Daugavpilsissä, joka tunnetaan myös vanhalla suomalaisella Väinänlinnan nimellä.

Siksi Latvian tavoitteeksi EU:n jäsenyydessä voi asettua vain rikas monikulttuurisuus sekä avoin ja joustava kaksi- tai monikielisyys. Maan johdon on kaikin tavoin pystyttävä lisäämään venäjää puhuvien asukkaiden motivaatiota yhdentyä latvialaisen yhteiskunnan aktiivisiksi jäseniksi.

Ellei todellista motivaatiota oikein ymmärrettyyn kaksi- tai monikielisyyteen synny, kehkeytyy ainoastaan tilanne, jossa osa kansalaisista - puhumattakaan ei-kansalaisista - kokee jatkuvaa vierautta latvialaisessa yhteiskunnassa. Myönteisten ja inspiroivien herätteiden ansiosta pystyy vastaavasti koko yhteiskunta hyötymään ja löytämään entistä monipuolisempia rikkauksia niin arkeen kuin korkeakulttuuriin; tästä ei Latvian monipuolisessa kulttuurissa ja historiassa ole koskaan puuttunut kannustavia esimerkkejä.

Kansallisesta latvialaisesta näkökulmasta EU-jäsenyyden peruskysymys koskettelee kahta seikkaa: toisaalta monikulttuurisuuden ihanteita, toisaalta aidon latvialaisen minuuden säilyttämistä ja vahvistamista.

Kokonaan toinen asia on, että ääriasenteita edustavat kiihkovenäläiset piirit - joita lopultakin on häviävän pieni vähemmistö kaikkien kolmen Baltian maan venäjää puhuvista asukkaista - käyttävät herkästi hyväkseen pienimpiäkin verukkeita, joista ne voivat katsoa kertyvän hetkellistä hyötyä itsekkäiden tavoitteiden ajamiseen.

Uudistusten hitauteen kyllästyneet kansalaiset odottavat nyt ennen kaikkea korruption kitkemistä ajavia poliittisia ratkaisuja. Latvian pääministerin Einars Repsen on lunastettava Uusi aikakausi -puolueen julistuksiin ja hallitusohjelmaan kirjatut sanat, joista tärkeimmät koskevat kipeästi kaivattuja sosiaalipoliittisia toimia.