Päätoimittaja Ari Valjakan kolumni
Lööpit kuluttavat

Kinastelu parin yhteiskunnallisen vaikuttajan ja median välillä alkaa kyllästyttää. Vähempikin riittäisi.

Elcoteqin hallituksen puheenjohtaja Antti Piippo on periaatteessa oikealla asialla hakiessaan suojaa yksityisyydelle. Hänen asemassaan ja ainakin aikaisemmilla elämäntavoillaan, se on kuitenkin vaikeaa. Läpinäkyvyyden maailmassa kurkistelu, kauna ja kateus ovat kantavia voimia, joilla osa mediaa elää. Miljoona suomalaista, jotka ostavat juorulehtiä viikottain, ei voi olla väärässä. Moraalin perään - ainakin oikeudessa - on tässä suhteessa toivotonta penätä.
Otsikoissa ei näy toinen puoli Piipon sielunmaisemaa, toiminta vapaaehtoisen hyväntekeväisyystyön piirissä. Piippo ei sitä mediaan tyrkytäkään, ja tuskin se julkisuutta kiinnostaisikaan. Seurauksena on, että miehestä syntyy yksipuolinen kuva häntä heikommin tunteville.

Piippo itse ruokkii lööppijournalismia penätessään oikeutta lakituvassa. Syntyy loppumaton kehä, joka peittää alleen sen vakavan yhteiskunnallisen pohdiskelun, jota Piippo on harjoittanut muun muassa TurkuTV :ssä ja lehtemme palstoilla. Miehen syvällisemmät kannanotot jäävät pääkaupungin mediassa vaille huomiota. Näin tulee todistetuksi Piipon mielestä Yleisradion ja Helsingin Sanomien sensuurilinja hänen vakavampien näkemystensä esiintuomisessa.

Eduskunnan puhemies Paavo Lipposen kuudestilaukeava kohti lärväilevää mediaa savuaa harva se päivä. Useimpiin laukauksiin löytyy perusteita, mutta kuten Piipollakin, ne alkavat tällä vauhdilla osua omaan jalkaan.

Lipponen ei totisesti kosiskele tiedotusvälineitä ja toimittajia kertoessaan mielipiteensä eri asioista. Puhemiehen ottama tiukempi ote eduskunnassa käyttäytymisen suhteen on oikein. Vuosien mittaan tilanne on luisunut käsistä, ja kansanedustajilla ei ole ollut siunaaman rauhaa työpaikallaan.

Nurkkaan ahdisteltu talon väki oli hätää kärsimässä, kun erityisesti radio ja televisio ahdistelivat edustajia joka paikassa. Kyllä ruokarauha kuuluu hyviin tapoihin, oli uutiskilpa miten kova tahansa.
Turvallisuuden tarpeen kasvu on toinen syy järjestyksen ylläpitoon eduskunnassa kuten muillakin työpaikoilla. Ei Helsingin Sanomien , Yleisradion tai Turun Sanomienkaan toimitukseen enää lampsita sisään kuin hollitupaan aikoinaan.

Tavallaan harmi, mutta aika on valitettavasti ajanut ohi rauhallisen idyllin. Viime päivien järkyttävät tapahtumat, erityisesti eilen haudatun ministeri Anna Lindhin puukotus, ovat siitä murheellinen todiste.
"Kriittinen journalismi" löysi pukinsorkan tähänkin asiaan liittyvästä Lipposen lausunnosta (HS 15.9.). Vastauksena kysymykseen poliitikkojen turvallisuudesta murhan jälkeen Lipponen totesi asian yleiselle tasolle nostaen, että "pitää miettiä, osoitetaanko maalitauluja, kun tavallisia asioita riepotellaan aivan kevytmielisesti päivästä toiseen".

Psykologian tohtori Anu Mustosen mukaan räjähde- ja puukotusideoita imevät mediasta vain häiriintyneet ihmiset (AL 16.9.). Huumeiden, alkoholin ja avohoidon lisääntyessä heitä riittää, joten huoleen on vakava peruste.
HS:n toimittaja Kari Huhdan mielestä ei kannata kuitenkaan spekuloida Lipposen motiiveilla. Silti hän arvioi, miten kannanotot toimivat tässä tilanteessa. Huhdan mielestä "Lipponen käyttää Lindhin murhan nostattamaa surua ja järkytystä vaikuttaakseen tapaan, jolla hänen omaa poliittista toimintaansa uutisoidaan ja kommentoidaan".

Tämän kommentin alapuolelle on vaikea mennä, mutta siinäkin Ilta-Sanomat onnistui (16.9.). Lehti julkaisi sivun kokoisen kuvan valvontakameran kuvaamasta miehestä rinnan prinsessa Victorian poikaystävän kanssa herkutellen näiden kahden miehen yhdennäköisyydellä.
Suosittaisin sekä Lipposelle, Piipolle että medialle tuumaustaukoa keskinäisessä kinastelussaan, vaikka tuskin yksikään osapuolista neuvoa kuuntelee. Vinoilusta ja kaunan kasvattamisesta elävälle medialle molemmat herrat antavat vain lisää syttyjä omalla aktiivisella käytöksellään.

Vähemmän parkkiintuneelle yksilölle tähän pyöritykseen joutuminen on rankka kokemus. Entisen kansliapäällikkö Kari Häkämiehen olemuksesta näkyy, miten lööpit laihduttavat. Omien töppäilyjensä murehtiminen ja oikeudenkäyntiin valmistautuminen ovat vieneet miehen elopainosta 12 kiloa. Henkisen kulumisen määrää on mahdoton mitata.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.