Toinen pääkirjoitus 19.9. 2003: Suomi sijoittaa Itämereen

EU:n pohjoisen ulottuvuuden ohjelmaa on arvosteltu konkreettisuuden puutteesta. Tilanteeseen saadaan ainakin osittain parannusta, kun pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuuden puitteissa toteutettavan Pietarin lounaisen jätevedenpuhdistamon työt pääsevät kunnolla käyntiin.

Lähes iäisyysprojektilta vaikuttanut rakennushanke varmistui vuodenvaihteen tienoilla, kun lopulliset rakentamista koskevat sopimukset allekirjoitettiin. Suomi vahvisti jo viime vuoden kesällä osallistuvansa hankkeen rahoitukseen kymmenellä miljoonalla eurolla. Keskiviikkona hallituksen raha-asianvaliokunta päätti avustuksen myöntämisestä, joten siltä osin asia on selvä. Puhdistamon on määrä valmistua 2005.

Kysymyksessä on monimutkainen ja kallis urakka. Yli puolet rahoituksesta tulee kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta lainoina. Ruotsi osallistuu sadalla miljoonalla kruunulla. Hankkeeseen tulee myös venäläistä rahaa. Pietarilaisten osuudeksi jää noin 10 prosenttia.

Suomalaisten osallistuminen hankeen rahoittamiseen on sikäli ymmärrettävää, että 700 000 ihmisen jätevedet käsittelevän puhdistamon vaikutukset näkyvät myös meillä Suomenlahden vesien puhdistumisena. Silti voi kysyä, onko Venäjällä panostettu riittävästi ympäristöongelmien ratkaisemiseen. Jotakin asenteista kertoo se, että maassa ei ole edes ympäristöministeriä.

Joka tapauksessa saasteisiin tukehtumassa olevalle Itämerelle Pietarin jätevedenpuhdistamon toteutuminen on elintärkeätä. Se osoittaa myös, että pohjoisen ulottuvuuden puitteissa on mahdollista toteuttaa suuriakin projekteja, joista koituu laajamittaista, konkreettista hyötyä. Toivottavasti Pietarin lounaisen jätevedenpuhdistamohankkeen onnistuminen antaa pontta uusille Itämeren tilaa kohentaville projekteille.

Tässä yhteydessä ei pidä unohtaa, että työmaata riittää lähempänäkin. Pelkästään Suomen rannikon jätevedenpuhdistamojen saneerauksella pystyttäisiin rajoittamaan merkittävästi fosforin ja typen kulkeutumista Itämereen.