Pääkirjoitus 18.9. 2003: Työelämän muutos kypsytti työnantajat järjestöuudistukseen

Teollisuuden työnantajapalatsin suojaan kootaan myös palvelualan työnantajajärjestöä.
Teollisuuden työnantajapalatsin suojaan kootaan myös palvelualan työnantajajärjestöä.

Teollisuuden ja työnantajain keskusliiton TT:n ja Palvelutyönantajien PT:n hanke uuden keskusjärjestön perustamiseksi etenee nopeasti ja varmistuu todennäköisesti jo ensi vuonna. Asenteet ovat nopeasti muuttuneet voimien kokoamista tukeviksi.

Sekä palveluyritysten että teollisuuden isännät ovat havainneet, että duunarin ja toimihenkilön työnkuvat ovat sekoittuneet. Euroalueeseen liittyminen poisti käytöstä kotimarkkinayritysten kammoaman devalvaation, ja sekä pienet palveluyritykset että isot pääomavaltaiset yhtiöt joutuvat vaalimaan kilpailukykyään pääosin samoin eväin.

Keskusjärjestöissä on myös havaittu, että moninkertainen rakenne on tuhlausta. Vaikka uutta työnantajaliittoa ei pidetty saneerausohjelmana, päällekkäisyyksien poistaminen on ennen pitkää edessä. Olisi outoa, jos liitokseen ei sisältyisi mitään karsintaa. Työantajaliitothan ovat mieluusti vaatimassa muita, esimerkiksi julkista valtaa, tehostamaan toimintaansa.

Useimmat työmarkkinoiden osapuolet pitävät uuden työnantajajärjestön perustamista kannatettavana. Myös työntekijöiden järjestöissä kiiteltiin sirpaleisen sopimuskentän selkeytymistä.

Selkeytymisen seurauksena on työehtosopimusten entistä suurempi painottuminen ala- ja työpaikkakohtaisiin sovellutuksiin, mikä edellyttää ammattiliittojen keskusjärjestöiltä melkoista asennemuutosta.

Merkittävä perustelu uudelle kattavalle työnantajajärjestölle on edunvalvonnan tehostaminen. Keskeisen vientiteollisuuden ääntä on tosipaikan tullen tähänkin saakka kuultu, mutta hartioiden leveneminen lisää vaikutusvaltaa kotimaisen talous- ja finanssipolitiikan linjanvedoissa.

Vahvaa järjestöä tarvitaan myös EU-tason edunvalvonnassa, mutta siellä uusikin keskusjärjestö on vähävoimainen. Kansainvälisillä kentillä tarvitaan yhä tiiviimpää yhteistyötä muiden euromaiden etujärjestöjen kanssa.

Työmarkkinoiden ja elinkeinoelämän liittorakenteen uudistaminen ei jää TT:n PT:n yhdistämiseen. Työntekijäpuolella uudelleen ilmaan heitetty ajatus SAK:n ja STTK:n yhteenliittämisestä saa lisää nostetta. Samassa yhteydessä Akava joutuu pohtimaan rooliaan.

Uuden elinkeinoelämän etujärjestön synnyttyä on syytä tarkastella koko talouselämän järjestökenttää. Markkinatalouden ja yrittäjyyden vaalijoita on lukuisia, ja monen tehtäväkenttä on hämärtynyt. Onko esimerkiksi Elinkeinoelämän valtuuskunnasta Evasta jo aika ajanut ohi?

Vaikka enteet uudelle työnantajajärjestölle ovat suotuisia, myös epäilyille jää yhä sijaa. Kauppa on aiemmin torjunut yhdistämissuunnitelmat, ja edelleen on niitä, jotka katsovat, että kotimaan kaupan edut eivät ole teollisuuden kanssa sovitettavissa.

Pienyrityksiä edustava Suomen Yrittäjät ei pääse yhtään lähemmäs työehtojen neuvottelupöytää. TT-PT:n tulisi toiminnassaan osoittaa joustavuutta ja työllistävien pienyritysten etujen ymmärrystä lunastaakseen jättiliitolle asetetut suuret odotukset.