Toinen pääkirjoitus 17.9.2003:
Työllisyystilasto osin pettävä

Kokonaistyöttömyyden yllättävä väheneminen elokuussa on erittäin hyvä uutinen, mutta tilaston sisään kätkeytyy myös merkittäviä uhkia. Tuorein työllisyysraportti antaa osin pettävän kuvan lähiaikojen kehityksestä.

Tilastokeskuksen otantaan perustuvan työvoimatutkimuksen mukaan työttömien määrä väheni vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna 12 000 henkilöllä, ja työttömyysaste oli 7,7 prosenttia. Työvoimatoimistojen kirjoissa sen sijaan työttöminä oli 10,8 prosenttia työvoimasta, ja työttömyyden vähennys jäi 3 600 henkeen.

Työllisyyden paraneminen perustuu yksityisten palvelujen ja julkisen sektorin työpaikkojen kasvuun. Tilastokeskuksen mukaan yksityisten alojen työllisyys aleni 38 000 hengellä, kun taas kuntien ja muiden julkisten palvelujen työpaikkojen määrä lisääntyi 31 000:lla.

Suhdannepoliittisesti on aivan oikein, että palvelut kasvattavat työvoimaansa, ja korvaavat näin vientiteollisuuden menetyksiä. Yksityisten palvelujen kasvu johtuu suurelta osin teollisuuden tukitoimintojen ulkoistamisesta, ja tällainen palvelualojen paisuminen on odotettua ja toivottua.

Sen sijaan julkisten palvelujen työpaikkakasvua on tarkasteltava kriittisesti, vaikkakin uudet työpaikat ovat pääosin syntyneet sosiaali- ja terveyspalvelujen aukkojen täyttämiseen. Hyvinvoinnin pohja romahtaa, jos teollisuuden työpaikkakato jatkuu pitkään ja uusia työpaikkoja saadaan vain julkisiin palveluihin.

Huolestuttavaa uusimmassa työllisyyskatsauksessa on myös työllisyysasteen putoaminen 0,2 prosenttiyksikköä 69,1 prosenttiin. Hallituksen 75 prosentin työllisyystavoite karkaa yhä vaikeammin tavoitettavaksi.

Viime vuoden elokuuhun verrattuna työvoiman ulkopuolelle jääneiden 15-64-vuotiaiden määrä kasvoi 5 000:lla. Talouspolitiikan tavoitteiden kannalta erityisen nurinkurista on yrittäjien määrän aleneminen.