Sienimetsästä kyytiä aivosoluillekin

Aimo Massinen on Turun Sanomain päätoimittaja.
Aimo Massinen on Turun Sanomain päätoimittaja.

Kun oikein pysähtyy pohtimaan, ihmisen kaikkinainen puuhastelu tuntuu usein melko hassunkuriselta, suorastaan älyttömältä, mutta nyt on löytynyt ainakin yksi toiminto, joka täyttää hauskuutensa lisäksi myös älylliset kriteerit.

Se on harrastus, jota voi harjoittaa keväästä myöhäiseen syksyyn. Se ei maksa juuri mitään. Siinä tarvittavat apuvälineet ovat yksinkertaisia. Sitä voi harjoittaa yksin tai seurassa. Kysymys on tietenkin sienestyksestä.

Tarkoitus oli ensin kirjoittaa hvk:sta eli hallitusten välisestä konferenssista, mutta sitten ajattelin lukijoita, joille hvk:sta voi tulla evvk eli ei voisi vähempää kiinnostaa. Kirjoitan siis sienestyksestä, jonka älyllinen vaikutus heijastuu näin jo aiheen valintaan.
Sienestyskö olisi muka älykästä, aivosoluille kyytiä antavaa puuhaa? Nyt moni varmaan arvelee, että olen saanut intiaanikesän auringonpistoksen tai vähintäänkin hirvikärpäsen pureman.

Jos ette usko minua, luottakaa edes tiedemieheen. Nimittäin neuropsykologian professori Veijo Virsu totesi Helsingin Sanomien haastattelussa (5.9.), että sieniretkeä tehokkaampaa aivojumppaa on vaikea keksiä.

"Yleensä ajatellaan, että sanaristikkojen tai matemaattisten ongelmien ratkaiseminen aktivoi aivoja. Sienestykseen tarvitaan kuitenkin ainakin sata kertaa enemmän aivosoluja kuin ristikkojen täyttämiseen. Siinä pääsee käyttämään lähes kaikkia aivojen osia yhtä aikaa," Virsu sanoo.

Innokkaana sienestäjänä meikäläinenkin saa näin älyllistä tasoitusta vaimoon nähden, joka on ammattilainen sanaristikkojen ratkojana.
Professori Virsu viittaa siihen, että sieniretkellä aivosoluja tarvitaan samanaikaisesti liikkumisen ohjailuun ja havaintojen tekemiseen. Kun välttää eksymistä tai kompastumista karahkaan, silmät tähyävät sienten itiöemiä ja korvat rekisteröivät erilaisia metsän ääniä.

Rento, kiireetön kävely syksyisessä metsässä tuo aivojen hermosoluille niiden kaipaamia virikkeitä. Ihmisen aivosolut uusiutuvat jopa vanhemmalla iällä, jos olosuhteet ovat otolliset. Kaikkinainen kiireetön puuhastelu, kävelylenkki tai vaikkapa puutarhan haravointi, halon hakkuu ja muut fyysiset askareet luonnossa ovat aivojärjestelmälle hyvästä.

"Jos päivät istuu vain päätteen ääressä ja illalla katselee passiivisena televisiota tai lukee, koko systeemi rappeutuu," Virsu muistuttaa.
Minusta Virsun sanoma on suorastaan riemullista kuultavaa. Minä väitän, että ihmisen on ylipäätään mahdotonta olla olemassa ilman suhteita toisiin ihmisiin, työhön, luontoon - ja sieniin. Me olemme itse sitä, mihin ja miten me olemme suhteissa. Sienet elävät symbioosissa paitsi puiden kanssa, myös ihmisten kanssa.

Sitä paitsi sienethän ovat lähes älyllisiä olentoja. Metsäntutkimuslaitoksen tutkija Eira-Maija Savonen kirjoitti Aamulehdessä , että sienten perintöaines muistuttaa enemmän eläinten kuin kasvien perintöainesta. Jotkut limasienet pystyvät jopa liikkumaan ja muutamien karikkeessa elävien sienten tiedetään saalistavan eläimiä ravinnokseen.

Tosin jos herkkutatti tai jokin muu suomalainen metsäsieni lähtee liikkumaan tai tuntuu jopa hyökkäävän päälle, kannattaa pohtia, tuliko otetuksi muutama lasillinen liikaa.
Sienestämiseen liittyy lisähaasteita, kun kaiken puuhastelun keskellä kuuntelee toisella korvalla korvaradiosta uutisia ja toisella kädellä kaivaa niskasta ja hiuksista hirvikärpäsiä.

Hirvikärpänen on ehkä härkäsimpun ja lakkorikkurin ohella iljettävimpiä luonnon olioita. Viime viikonvaihteen lämpöaalto toi metsiin suorastaan hirvikärpästen armeijan.

Paitsi jatkuvasti kasvavat kolaritilastot ja metsien taimituhot, myös hirvikärpäset ovat riittävä syy hirvikantamme puolittamiseen, arvoisa maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja (kesk)!
Tosi sienestäjää hirvikärpäsetkään eivät saa silti masentaa. Ne inhottavat oliot pitää vain yrittää unohtaa ja koettaa keskittyä kauniisiin, herkullisiin sieniin.

Sienestykseen voi syntyä syvä intohimo. Sitä paitsi eihän tarvita kummoistakaan mielikuvitusta, kun sienten muodoista löytää suorastaan eroottisia virityksiä.

Ajatelkaapa vaikka herkkutatin fallosmaista ylväyttä! Kanttarelli tai mustatorvisieni luovat puolestaan mielikuvia naisen sukuelimistä.

Varmaan luonnolla on tietty tarkoituksensa tässäkin - sieniretken jälkeistä aikaakin ajatellen.

(02) 269 3291
aimo.massinen@turunsanomat.fi