Toinen pääkirjoitus 12.9.2003:
Menestyksekäs Suomi-viikko

Suomi on ollut kuluvalla viikolla näyttävästi esillä 300-vuotisjuhliaan viettävässä Pietarissa. Vaikka pietarilaisia on hemmoteltu juhlavuoteen liittyen jo kuukausia ylenpalttisella ohjelmatarjonnalla, innostusta ja kiinnostusta on riittänyt myös suomalaisten järjestämiin tapahtumiin.

Paikalliset isännät luonnehtivat Suomi-viikkoa menestykseksi. Koskaan ennen maamme ei ole näyttäytynyt Pietarin katukuvassa yhtä värikkäästi mainoksin, tietoiskuin ja banderollein. Harvoin pietarilaisille on myöskään tarjottu yhtä monipuolista sortimenttia suomalaista taidetta, konsertteja, tanssiesityksiä, seminaareja ja luentoja.

Tilaisuuksiin on saapunut väkeä sankoin joukoin, osin jonoiksi asti. Vaikka Pietari on muuttunut viime vuosina nopeasti ja paljon, pitkät historialliset suhteet ja kulttuurinvaihdon perinteet pitävät edelleen yllä kiinnostusta läntistä naapurimaata kohtaan.

Viikon tärkeimpiin asiantuntijatapahtumiin kuului EU:n Pohjoista ulottuvuutta käsitellyt foorumi, jossa Itämeren suojelu nousi odotetusti pääteemaksi. Pahimmaksi uhaksi todettiin Suomenlahden öljykuljetukset. Niiden määrän ennakoidaan kasvavan Venäjän voimallisten satamainvestointien seurauksena nykyisestä 70 miljoonasta tonnista kaksinkertaiseksi vuoteen 2010 mennessä.

Hyviä tavoitteita matalan ja vähävetisen Itämeren suojelemiselta ei puutu. On sopimus, jonka mukaan kaikki rantavaltiot edellyttävät kaksirunkoisia aluksia öljynkuljetuksissa vuoteen 2015 mennessä. On EU:ssa hyväksytty tiukennus, joka kieltää raskaampien öljylaatujen kuljetukset yksirunkoisilla heti. On aloite Itämeren nimeämisestä erityisen herkäksi merialueeksi. Ja niin edelleen.

Yhtä kuitenkin puuttuu: suurimman Itämeren rantavaltion, Venäjän sitoumus yhteisten tavoitteiden toteuttamiseen.

Öljykuljetusten tiukkeneviin turvamääräyksiin sopeutuminen on Venäjälle vaikea haaste, sen johtaja Sergei Jakutseni maan luonnonvarainministeriön ympäristöhallinnosta myönsi. Kysymys on isoista taloudellista intresseistä, joista markkinaehtoisen kasvun imuun päässyt maan ei haluaisi tinkiä.

EU:n laajentuessa kymmenellä uudella jäsenvaltiolla Itämerestä tulee entistä leimallisemmin unionin sisämeri. Jos Venäjään ei saada samalla aktiiviseksi osapuoleksi suojeluhankkeissa, riskien hallinta vuotaa pahasti sen kuormittuneimmassa kolkassa, Suomenlahden pohjukassa.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.