Toinen pääkirjoitus 8.9. 2003: Kaura väärässä siilossa

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja (kesk) lähetti viime viikolla maatalouskomissaari Franz Fischlerille kirjeen, jossa vaati komissiota avaamaan kauran vientitarjouskilpailun mahdollisimman pian, jotta kauran tuettua vientiä Yhdysvaltoihin voitaisiin jatkaa. Suomessa pelätään, että jos vientitukia ei saada, kanadalaiset valtaavat suomalaisilta ja ruotsalaisilta USA:n kauramarkkinat.

Kauran hinta on Pohjois-Amerikan hyvän kaura- ja myös maissisadon vaikutuksesta painunut niin alhaiseksi, että vienti Suomesta ei millään ole kannattavaa ilman EU:n tukea. Jos tukea ei ilmaannu, Suomesta jää EU:n sisämarkkinoilla myytäväksi noin 450 000 tonnia. Niin suurelle määrälle ei löydy ostajia, sillä Etelä- ja Keski-Euroopassa kauraa ei ole ollut tapana käyttää rehuteollisuuden raaka-aineena.

EU:n komissio päätti heinäkuussa huonojen satonäkymien takia rajoittaa viljan vientiä kolmansiin maihin keskeyttämällä kaikki vientitarjouskilpailut. Omissa interventiovarastoissa olevaa viljaa päätettiin alkaa myydä sisämarkkinoille syyskuun loppupuolella.

Tähän pakettiin komissio solmi sitten kaurankin, niin että kauran vientitarjouskilpailua ei avattu lainkaan. Komissio vetosi suomalaisten EU-lähteiden mukaan siihen, että kauraa ei nyt parane viedä, kun rehuviljasta saattaa tulla unionissa pulaa.

Komissio sijoitti siis kauran aivan väärään siiloon, sillä EU:n rehuviljamarkkinat perustuvat ohran ja maissin käyttöön, kun taas kauran markkinat ovat perinteisesti USA:ssa. Kauran vientitukeen liittyvät neuvottelut ovat komission kanssa olleet joka vuosi hankalat, mutta nyt komissiossa ovat puurot ja vellit tavanomaistakin pahemmin sekaisin.

Komission maatalouspäättäjillä on ymmärrettävästi juuri nyt käsittelyssä kauran vientiä suurempia murheita sekä WTO:n että yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen vyörytyksissä. Selkeästi virheelliset ratkaisut pitäisi siitä huolimatta kyetä nopeasti oikaisemaan.

Mikäli suomalaiset eivät saa kauraa ulos varastoistaan, ja kauran hinta yhä laskee, viljelijät alkavat pohtia sille muita vähemmän tappiollisia käyttömuotoja. Esimerkiksi syyskuussa 2000 talonpojat kippasivat peräkärryllisen kauraa Someron kaupungin lämpölaitoksen polttoaineeksi.