Pääkirjoitus 7.9. 2003: Työllisyystavoite uhkaa karata talousnousun enteistä huolimatta

Talousodotusten koheneminen ei vielä näy metalliteollisuuden työllisyydessä.
Talousodotusten koheneminen ei vielä näy metalliteollisuuden työllisyydessä.

Pitkään odotettu talousnousu näyttää vihdoin saavan ilmaa siipiensä alle. Lähiaikoina noste on kuitenkin yhä vähäistä, ja työllisyys heikkenee todennäköisesti edelleen lähikuukausina. Kotimaisen talouspolitiikan tavoitteet pysyvät haastavina.

Vahvin parempien aikojen indikaattori on pörssi, joka vanhan uskomuksen mukaan ennakoi talouskäänteitä noin puoli vuotta etuajassa. Suomessa kurssikehitystä kuvaava Hex-indeksi on ponnistellut ylöspäin keväästä lähtien. Elokuussa nousu oli yli kahdeksan prosenttia. Kurssitaso ei vielä palkitse pitkäjänteisiä osakesijoittajia, mutta merkitsee pohjalukemista ylöspääsyä.

Rohkaisevinta Suomen kannalta on se, että euroalueen suurimmasta talousmahdista Saksasta on alkanut tulla myönteisiäkin tietoja. Uusimmat ennustelaitosten arviot ovat ennakoineet elpyvää taloutta Saksaan vuoden loppupuolella.

Euroalueen lähtökohdat ovat kuitenkin edelleen heiveröiset, sillä kolmen suurimman maan Saksan, Ranskan ja Italian talouskasvu lopahti täysin vuoden toisella neljänneksellä. Vaikka talous alkaisi vihdoin elpyä, koko vuoden kehitys jää heikoksi.

Positiivisista merkeistä huolimatta kansainvälisen talouden elpymiseen ei pidä luottaa liikaa. Yhdysvalloissa kasvua on ruokittu massiivisilla sotilasmenoilla ja veronkevennyksillä ulkomaankaupan alijäämästä ja budjettivajeesta välittämättä. Maailman talousmahdin politiikka on uhkapeliä, jonka tuloksellisuudesta ei ole varmuutta.

Vaikka enteet ovat parantuneet, Suomen hallitukselta uhkaa aika loppua. Hallitusohjelmaan kirjatut 100 000 uutta työpaikkaa jäävät haaveeksi ja myöhempien selittelyjen aiheeksi, elleivät suhdanteet parane odotettuakin nopeammin.

Työllisyys on pysynyt kohtuullisen hyvänä yksityisten ja julkisten palvelujen kasvaneen työvoimantarpeen ansiosta. Sen sijaan vientituloja tuottavan metalliteollisuuden työpaikat ovat rajusti vähentyneet. Vuositasolla on metallialalta kadonnut 25 000 työpaikkaa.

Tällaisessa tilanteessa työllisyystavoitteen saavuttaminen edellyttää muutakin kuin sinänsä oikeita tuloveron kevennyksiä. Tarvitaan rakenteellisia uudistuksia, joista ei ole merkkejä näkynyt. Hallituksen olisi vauhditettava monin työryhmäesityksin pohjustettuja reformeja. Raimo Sailaksen työllisyystyöryhmän esitystä ei pidä unohtaa pöytälaatikkoon.

Ilman rakennemuutoksia lopputuloksena voi olla julkisten palvelujen romahtaminen ja valtion pysyvä velkakierre, jota joudutaan leikkaamaan menoja karsimalla tai veroja korottamalla.

Hallituksen työllisyystavoitteet ovat lähempänä saavutettavuutta, jos vienti alkaa voimakkaasti kasvaa. Vientikysynnän voimistamiseen ei juuri ole omia eväitä. Tärkeintä onkin yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen, jonka tulisi olla keskeinen ohjenuora verotusta uudistettaessa ja palkkavaatimuksia mitoitettaessa.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.